Arto Satosen viikkoviesti – Euroopan rahoituskriisi, työmatkavähennys ja Venäjän jälkipelit

Tässä viikkoviestissä käsitellään Euroopan rahoituskriisin ratkaisuja, työmatkavähennystä ja Venäjän vaalien jälkeistä tilannetta.

Euroopan rahoituskriisi

Euroalueen päämiehet sopivat Brysselissä toimista EU:n talouskurin lisäämiseksi. Tarkoitus on lujittaa talousliittoa, vahvistaa kriisimekanismeja euroalueen kriisin ratkaisuksi ja estää tulevia kriisejä.

Suomi sai läpi monia keskeisiä tavoitteitaan. IMF:n roolia kriisin ratkaisijana vahvistetaan. IMF:n saatavat kriisimaista ovat aina ensisijaiset ja siten se saanee rahaa Euroopan kriisin ratkaisemiseen myös Aasian mailta. EU-maiden pääomitus IMF:lle on 200 miljardia euroa.

Suomelle tärkeä tavoite on myös budjettikurin tiukentaminen. Vuosittaisen alijämäkriteerin lisäksi käyttöön otetaan pidemmän aikavälin rakenteellinen alijämäkriteeri, joka pakottaa maat sitoutumaan korkeintaan 0,5 prosentin vuosittaisen rakenteelliseen alijäämään. Nyt päätettyyn budjettikuriin pääseminen edellyttää monilta mailta kovia säästöjä ja veronkorotuksia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nämä toimet ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta markkinoiden luottamus eurovaltioiden taloudenhoitoon ja euroon palautetaan.

Suomen kohdalta näihin uusiin päätöksiin liittyy vielä yksi yksityiskohta. Suomi haluaa pitää kiinni yksimielisyysvaatimuksesta päätöksenteossa. Tämä perustuu Suomen perustuslakiin, jota perustuslakivaliokunta tulkitsi siten, että Suomea koskevia riskejä ei voida hyväksyä EU:n määräenemmistöpäätöksin. Suomi oli ainoa päätöksiin parlamenttivarauman jättänyt maa.

VTV arvostelee työmatkavähennystä – ilmastomuutoksen torjunnassa liikaa intoa

Valtion talouden tarkastusvirasto arvosteli ilmastopoliittisessa tutkimuksessaan voimakkaasti työmatkavähennystä. VTV:n mukaan se ohjaa ihmisiä käymään töissä kauempaakin, hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja aiheuttaa päästöjä.

Tässä asiassa on heti laitettava jäitä hattuun. Mittasuhteet ovat pahasti sekaisin. Koko Suomen työmatkaliikenteen vaikutus maailman ilmastomuutokseen on kuin pieni pisara valtameressä. Jos meidän yli-innokkuuden sijasta esimerkiksi Kiina, Intia, muut kasvavat Aasian maat ja USA panostaisivat ilmastonsuojeluun, niin voitaisiin saada jotain oikeasti aikaan.

Jos työmatkavähennykseen puututaan ilmastopolitiikan nimissä, niin silloin todellakin häntä heiluttaa koiraa. Työmatkavähennyksen ideana on kannustaa ihmisiä ottamaan työtä vastaan kauempaakin, pitää asumisen hinta kohtuullisena, sekä tukea pienten kaupunkien ja maaseudun elinvoimaa.

Venäjällä kovaa jälkipeliä

Oppositio ei ole Venäjällä sulattanut parlamenttivaalien tulosta. Myös USA on hyvin voimakkaasti arvostellut Venäjän vaaleja. Yleinen näkemys länsimaissa on, että vaalivilppi on ollut laajaa. Opposition mahdollisuudet päästä myös näkyviin vaalien alla ovat olleet huomattavasti valtapuoluetta pienemmät. Onkin hyvin vaikeaa arvioida mikä on Putinin hallinnon todellinen kansansuosio. Oppositio on kutsunut viikonlopuksi mielenosoituksia Moskovaan, Pietariin ja muihin suuriin kaupunkeihin. Oppositioliikkeen todellista voimaa on vaikea arvioida, mutta tilanne on jännittynyt.

Venäjän liikehdinnän taustalla ovat yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat. Venäjällä on paljon hyvin koulutettuja ja lahjakkaita nuoria, joilla on vaikeuksia saada koulutustaan vastaavaa työtä. Keskiluokan määrä ei ole lähelläkään länsimaista tasoa, elintasoerot ovat suuret. Korruptio on yleinen ongelma. Nämä syyt ovat omiaan lisäämään tyytymättömyyttä johtoa kohtaan. Säilyttääkseen legitimiteettinsä Putinin hallinnon olisi annettava enemmän tilaa yhteiskunnassa lahjakkaille nuorille. Toinen vaihtoehto on kiistää ongelmat ja takertua valtaan otteita koventamalla. Jälkimmäisellä tiellä ei kuitenkaan ole pitkää tulevaisuutta, kuten arabikevät on osoittanut.

 

Comments are closed.