Arto Satosen viikkoviesti – YLEn rahoitus ja rikkidirektiivi

Tässä viikkoviestissä käsitellään YLEn rahoitusta ja eduskunnan kannanottoa rikkidirektiiviin.

YLEn rahoitus maaliin

Vuosikausia hierottu YLEn rahoitusmalli saatiin ratkaistua lopullisesti tänään. Kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät ratkaisun yksimielisesti. Tämä on tärkeää, koska YLE on nimenomaan eduskunnan yhtiö, ei hallituksen. Ny tehty ratkaisu varmistaa YLEn rahoituksen 500 miljoonan tasolle, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen nykyiseltä pohjalta. Ratkaisuun sisältyy myös se, että jatkossa jo ennalta arvioidaan YLEn uusien toimintojen markkinavaikutukset.

YLEn toiminnan arvioinnin osalta vahvistetaan merkittävästi johtamani eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan roolia. Ajatuksena on, että YLEn kertomuksen yhteydessä valiokunta arvioi erityisesti sitä, miten YLE on toteuttanut julkisen palvelun tehtävää ja mitkä ovat YLEn toiminnan vaikutukset yksityisille media-alan toimijoille. Myös YLEn arvioinnin valmistelu siirtyy valiokunnan virkamiehen tehtäväksi.

Nyt päätettyä maksujärjestelmää voi pitää hyvänä kompromissina. Perusidea on se, että normaali täysi-ikäinen työssäkäyvä maksaa YLEstä jatkossa 140 euroa vuodessa. Maksu on henkilökohtainen, ei kotitalouskohtainen. Tätä alemmalla maksulla selviävät alle 22000 euroa vuodessa tienaavat ja alle 7800 euroa tienaavilta ei peritä mitään. Yritykset maksavat liikevaihdon mukaan kolmiportaisesti, kuitenkin alle 400000 euron liikevaihdon yritykset vapautetaan maksusta kokonaan.

Lähes kaikkien osalta järjestelmää voi pitää oikeudenmukaisena. Ongelmakohtia on lähinnä kaksi. Niissä perheyrityksissä, joissa 400000 euron raja ylittyy, maksu muodostuu korkeaksi, koska maksajiksi joutuvat sekä yritys, että yrittäjät. Toinen ryhmä ovat ne kotitaloudet, joissa asuu kahta useampia täysikäisiä ihmisiä. Erinomaista on se, että yksinasuvien osalta maksu alenee huomattavasti. Ylipäätään lähes kaikki jäävät voitolle verrattuna nykytilaan, koska vapaamatkustaminen loppuu. Enää ei voi katsoa TVtä maksamatta siitä.

Rikkidirektiiviin haetaan lisäaikaa

Suomelle uhkaa aiheutua huomattavia kustannuksia jo aiemmin sovitusta rikkipäästödirektiivistä. Itämeri on tulossa kokeilualueeksi, jossa laivojen rikkipäästöraja pudotetaan vuoteen 2015 mennessä 0,1 %. Tämä uhkaa nostaa Suomen merikuljetusten hintaa 200 miljoonaa – 1,2 miljardia vuodessa polttoaineiden hintatasosta riippuen. Muutoksesta saatavat ympäristö – ja terveyshyödyt ovat kuitenkin minimaaliset.

Rikkidirektiivi on valitettavasti jälleen kerran yksi esimerkki siitä, että Suomi on ollut hyväksymässä itselleen kohtuuttomia rajoituksia yhteisten ympäristötavoitteiden nimissä. Sen vuoksi onkin oikeutettua, että Suomi saa käyttöönotolle lisäaikaa. Liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli asiaa perusteellisesti läpi syksyn ja kävi ilmi, että mitään kustannustehokasta ratkaisua ei ole. Osaan laivoista ei voida edes rikkipesureita teknisesti asentaa. Uuden LNG- polttoaineen käyttöönotto ratkaisee ongelman myöhemmin, mutta tämä järjestelmä on järkevää toteuttaa vain uusiin laivoihin, kuten jo Viking Linen uusimman aluksen osalta tehdäänkin.

Liikenne- ja viestintävaliokunta päätyi esittämään viiden vuoden lisäaikaa rikkidirektiivin käyttöönotolle Itämerellä, mikä tuli myös koko eduskunnan näkemykseksi. Sinänsä on oikein vähentää meriliikenteen päästöjä. On kuitenkin kohtuutonta, että muita tiukemmat säännökset annetaan sinne, jossa kustannukset ovat suurimmat ja hyödyt pienimmät. Jos esimerkiksi Välimeri olisi valittu koealueeksi Itämeren sijasta, niin olisi päästy paljon parempaan hyötysuhteeseen. Itämeren suojelu on tärkeää, mutta siinäkin rikkipäästöillä on hyvin marginaalinen rooli.

 

Comments are closed.