Arto Satosen viikkoviesti – Finnairin tulevaisuus ja koulukuri

Tällä viikolla Finnair ylitti uutiskynnyksen kun sen toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kertoi Finnairin pyrkivän löytämään itselleen yhteistyökumppanin kesään mennessä. Lisäksi huolestuin itse nuorten tulevaisuudesta kun huomasin, että koulukuri on Suomessa laskenut OECD:n raportin mukaan jo vertailun kolmanneksi huonoimmalle sijalle, eli taakse jäivät enää Argentiina ja Kreikka. Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen opetusministeri Jukka Gustafssonille ja kysyin tulisiko opettajille antaa mahdollisuus ryhtyä muihinkin kurinpitotoimenpiteisiin kuin jälki-istuntoon koulukurin palauttamiseksi.

Finnairista kuhistaan

Finnair on ollut viime päivinä tapetilla. Aihe on herkullinen, koska yhtiöön liittyy paljon tunnetta ja lisäksi kävi vielä ilmi yhtiön toimitusjohtajan erikoiset asuntojärjestelyt. Tärkeintä kuitenkin on Finnairin osalta erottaa jyvät akanoista. Vaikka kyse on kansallisvarallisuudesta ja strategisesti tärkeästä valtionyhtiöstä, niin jatkuvaa tappiota tuottava yhtiö ei ole mikään kultamuna. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei myöskään ole ajateltavissa, että valtio vuodesta toiseen pumppaa lisää rahaa Finnairiin vain varmistaakseen kotimaisuuden säilymisen ja kotimaan kannattamattomien lentoyhteyksien tulevaisuuden.

Finnair on hyvin toimiva yhtiö pääliiketoiminta-alueellaan Euroopan ja Aasian välisessä kauttakulkuliikenteessä. Sitä hyödyttää myös Helsinki-Vantaan maantieteellinen sijainti. Suorin lentoreitti Keski-Euroopasta Pohjois-Aasiaan kulkee Helsingin kautta. Kauttakulkubisnes tarvitsee tuekseen myös runsaan valikoiman Euroopan lentoja, jotta yhä useammalle Eurooppaan matkustavalle aasialaiselle perillepääsy onnistuisi yhdellä vaihdolla Helsingissä.

Euroopan liikenteen kilpailussa Finnair ei ole pärjännyt, koska selvästi alemman kustannusrakenteen omaavat halpalentoyhtiöt ovat vallanneet Euroopan sisäisen liikenteen markkinoita. Sen vuoksi Finnair tarvitsee nyt kumppanin, joka kustannustehokkaasti hoitaa Euroopan lennot ja samalla syöttää riittävästi väkeä Finnairin Aasian-lennoille. Kotimaan liikenteessä Finnairilla on jo kumppanuussuhde Flyben kanssa.

Kansalliset lentoyhtiöt ovat Euroopassa olleet viimeisen vuosikymmenen aikana todella kovassa halpalentoyhtiöiden puristuksessa. Monet perinteiset yhtiöt ovat kaatuneet. Viimeksi Unkarin Malev aivan muutama päivä sitten. Nekin, jotka ovat edelleen toiminnassa, ovat joutuneet muuttamaan toimintastrategiaansa. Finnairinkin ainoa mahdollisuus on elää muutoksessa mukana, keskittyä ydinosaamiseensa ja löytää oikeita kumppaneita. Vain siten kykenemme varmistamaan Suomesta laajat lentoyhteydet sekä Aasiaan että Eurooppaan.

Koululaiset opetettava kantamaan vastuuta omista teoistaan

Nykykäytännön mukaisesti opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi, mutta opettajilla ei ole käytössä muita kurinpitomenetelmiä tottelemattomien oppilaiden kohdalla. Toivoisin kurinpitotoimenpiteiden valikoiman laajentamista työpalvelulla, jossa oppilas joutuisi korjaamaan tekemänsä vääryyden, eli esimerkiksi siivoamaan tekemänsä sotkun. Tällöin teolla ja rangaistuksella olisi selkeä syy-seuraus -suhde ja oppilaat oppisivat paremmin kantamaan vastuuta teoistaan jo alusta lähtien.

Jälki-istuntokäytäntö pohjautuu aikaan, jolloin jälki-istuntoon joutuminen oli häpeällistä ja joka sai oppilaat välttämään jälki-istuntoon joutumista. Nykyisin jälki-istuntoa ei enää koeta häpeällisenä, vaan se voi olla jopa teko, jolla rehvastellaan kavereiden keskuudessa. Rangaistuksen tarkoituksena pitäisi olla opettaa oppilasta välttelemään tilanteita, joissa hän rikkoo yhteisiä pelisääntöjä, sekä opettaa oppilasta ymmärtämään, että yhteiskunnassa jokainen joutuu kantamaan vastuun omista teoistaan. Nykyisen käytännön mukainen jälki-istuntoon joutuminen ei liity millään tavalla tehtyyn tekoon, eivätkä monet oppilaat edes pyri välttämään jälki-istuntoon joutumista.

 

Comments are closed.