Arto Satosen viikkoviesti – Kuntien ja yritysten yhteistyö, maa- ja metsätalous sekä ammattikorkeakoulujen aloituspaikat

Tässä listaviestissä asiaa kuntien ja yritysten välisestä yhteistyöstä, ajankohtaisia maa- ja metsätalousasioita, sekä tämän päivän uutisia ammattikorkeakoulujen aloituspaikkajaosta.

Kunnat ja yrittäjät puhaltamaan yhteiseen hiileen

Ympäri Suomea järjestetään yrittäjien ja kuntapäättäjien yhteisiä tilaisuuksia. Sastamalan tilaisuudessa maanantaina esille nousivat julkiset hankinnat, kaavoituspolitiikka sekä asumisen, että yrittämisen näkökulmasta ja elinkeinostrategian jalkauttaminen. Monissa muissa paikoissa lisäksi nousee esille ammatillisen koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämisen tarve, mutta Sastamalassa tähän ollaan tyytyväisiä, koska yhteistyö SASKYn ja yritysten välillä on jo nyt luontevasti toimivaa ja mittavaa. Viimeisenä esimerkkinä on yritysten sitoutuminen omalla panoksellaan SASKYn liikuntahallin rakentamiseen.

Julkiset hankinnat puhuttavat ympäri Suomea. Yrittäjät pelkäävät aiheellisesti sitä, että kilpailutukset tehdään niin laajoina kokonaisuuksina, että pienet yrittäjät eivät pysty edes jättämään tarjousta. Jos seurauksena on alueellinen monopoli, niin seuraavalla kierroksella tarjoajia on hyvin vähän. On siis sekä yrittäjien, että kunnan etu järjestää kilpailutus siten, että tarjoajia on monia ja pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun.

Kaavoituspolitiikan osalta ongelmallisinta on vauhti tai pikemminkin sen puute. Yritysten investointitarpeet tulevat nopeasti ja ne pitäisi voida myös nopeasti toteuttaa. Nykyjärjestelmässä aika hankepäätöksestä toteutukseen voi kestää vuosia pitkistä kaavaprosesseista ja yksittäisistä valituksista johtuen. On demokratian irvikuva, että valituksilla voidaan vuosia pitkittää sellaistenkin investointien toteutumista, jotka on valtuustotasolla yhteisesti ja jopa lähes yksimielisesti hyväksytty.

Lisärahaa Kemeraan, maatalous selvisi kehysriihestä kohtuullisesti

Nuorten metsien hoitoon saadaan elvytyspaketista lisätalousarvion kautta 5 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt, että pienpuunenergiatuelle varatut rahat siirrettäisiin Kemeraan, koska Komissio ei hyväksynyt PETUa. Näillä toimilla edesautetaan puun korjuuta ja luodaan työtä maaseudulle.

Maatalouden osalta kehysriihestä selvittiin kohtuullisesti. Säästötavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriölle tuli 55 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon. Näistä suurin summa 31 miljoonaa euroa viljelijätuista leikataan vasta v. 2015. Asian taustalla on EUn CAP- uudistus ja sitä seuraava 141- neuvottelu. Näiden neuvottelutulosten jälkeen selviää miten kotimainen leikkaus kohdennetaan. Todennäköisesti leikkauksella tasoitetaan tukieroja maan välillä, mikä on kilpailun näkökulmasta ymmärrettävää. Tavoitteena pitää kuitenkin olla se, että maatalousuudistuksen jälkeenkin maatalous on kannattava elinkeino koko Suomessa.

Luopumistukijärjestelmään tulee muutoksia ja sukupolvenvaihdoksen ikäraja tullee nousemaan 1-2 vuodella. Nämä muutokset ovat tulossa voimaan 2013-2014. Ikärajaan tehtävät muutokset ovat korotuksiltaan linjassa yleisten eläkepoliittisten muutosten kanssa. Kehysriihen yhteydessä esitettiin vaatimuksia korottaa sukupolvenvaihdokseen oikeuttava ikä samalle tasolle eläkeputkeen pääsemisiän kanssa. Näin jyrkkä korotus olisi kuitenkin vaarantunut maatilojen sujuvan siirtymisen ikäpolvelta toiselle. Sen vuoksi oli viisasta pidättäytyä nyt tehdyissä ratkaisuissa, jossa ikäraja nousee 56 vuodesta yhdellä tai kahdella vuodella.

Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun paikat alkuperäisen esityksen mukaan

Hallituksen sivistyspoliittinen ministerivaliokunta ja opetusministeriö teki lopulliset päätökset ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista. Aloituspaikkoja vähennetään 2030 eli hieman vähemmän kuin alkuperäisessä esityksessä. Leikkauksia hieman lievennettiin niiltä ammattikorkeakouluilta, joihin leikkuri oli tiukimmin osunut. Rakenteellisen uudistuksen perusteista ei kuitenkaan tingitty ja siten esimerkiksi kulttuurialan koulutuspaikkoja leikataan vastaamaan alan työvoiman tarvetta.

Tampereen ammattikorkeakoululta leikataan 115 aloituspaikkaa, mikä on seitsemisen prosenttia kaikista aloituspaikoista. TAMK päättää itsenäisesti leikkausten kohdistamisesta. Mahdollinen lopputulos on se, että nuorisoasteen koulutus jollakin aikavälillä keskittyy kokonaan Tampereelle. Tämä ei ole hyvä asia Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan ja Virtain kannalta. Vähintäänkin on perusteltua taata ammattikorkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen jatkuminen näillä paikkakunnilla, jotta voidaan turvata työvoiman saatavuus näillä alueilla.

Hämeen ammattikorkeakoulusta leikataan 70 aloituspaikkaa. HAMKin johto on hyväksynyt leikkauksen, mutta ei hyväksy ministeriön virkamiesesitystä koulutuksen keskittämisestä Hämeenlinnaan. On tärkeää, että HAMKin johdon näkemystä kunnioitetaan. Esimerkiksi Valkeakoskella on investoitu voimakkaasti ammattikorkeakouluun, ammattioppilaitokseen ja lukioon, sekä kehitetty näiden välistä Campus-yhteistyötä. Ei ole missään nimessä järkevää ajaa tällaista aidosti kansainvälistä toimintaympäristöä alas lopettamalla nuorisoasteen AMK-opetus Valkeakoskelta. Sen sijaan pitää edelleen kehittää niitä Valkeakoskella jo aloitettuja toisen ja kolmannen asteen koulutukseen yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat nuorille nopeamman pääsyn koulusta työelämään.

Tarkemmat tiedot ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennyksistä alakohtaisesti löydät täältä.

Eduskunta pitää ensi viikolla istuntotaukoa, joten seuraava viesti tulee pääsiäisen jälkeen!

Hyvää viikonloppua ja rauhaisaa pääsiäisaikaa toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.