Arto Satosen viikkoviesti – Kilometrikorvaukset ja nuorten syrjäytyminen

Tällä viikolla ovat eduskuntaa puhuttaneet kilometrikorvaukset ja uusi tutkimus nuorten syrjäytymisestä, jossa erityiseksi riskiryhmäksi nousevat maahanmuuttajanuoret.

Juustohöylä oikeudenmukaisempi vaihtoehto kilometrikorvauksiin

Kehysriihestä asti on sähköpostiin satanut palautetta kilometrikorvausten leikkaamisesta myynnin ja markkinoinnin ammattilaisilta ja muilta päivittäin autoa työvälineenään käyttäneiltä. On itsestään selvää, että julkisuudessa esillä ollut tapa leikata kilometrikorvauksia on herättänyt ärtymystä. Jos täysi korvaus maksettaisiin vain 15000 kilometriin asti ja siltä ylittävältä osalta puolet, niin kova leikkuri iskisi niihin, joilla ei työssään ole omalle autolle vaihtoehtoa.

Kilometrikorvauksia maksetaan kaikkineen vuosittain miljardi euroa ja leikattava summa on 70 miljoonaa eli 7 prosenttia. Vaihtoehtoinen tapa toteuttaa tämä leikkaus olisi muuttaa 45 sentin kilometrikorvaushinta 42 sentiksi. Tämä olisi tasapuolinen, eikä olisi kohtuuton kenenkään näkökulmasta. Lisäksi tällä linjauksella voisi olla aitoja ympäristöpoliittisia vaikutuksia, koska se kannustaisi julkisen liikenteen käyttöön niitä, joilla on siihen mahdollisuus. Jos leikkaus taas koskee vain paljon ajavia, niin heillä ei käytännössä ole mahdollisuutta vaihtaa omaa autoa muuhun liikennemuotoon. Työkseen liikkeitä kiertävä myyntiedustaja tai ympäri maata asennuksia hoitava ei voi aikataulusyistä valita julkista liikennettä.

Tämä kilometrikorvauksen juustohöylämalli oli esillä eilen kyselytunnilla, eikä valtionvarainministeri Jutta Urpilainen tyrmännyt sitä. Asia on edelleen auki, mutta uskon juustohöylämallin voittavan. Liikennevaliokunnan puheenjohtajana tämä asia kuuluu reviirilleni ja aion olla tässä aktiivinen jatkossakin.

Huolestuttavia tuloksia nuorten syrjäytymisestä

Uudet tutkimukset nuorten syrjäytymisestä ovat huolestuttava. Erityisesti maahanmuuttajanuorten syrjäytymislukemat ovat hurjat. Somalinuorista jopa 40 prosenttia on vailla työtä, opiskelupaikkaa ja päästötodistusta. Venäläisillä nuorilla vastaava lukema on 11 prosenttia eli siis neljä kertaa parempi. Sekin on silti kolminkertainen valtaväestöön verrattuna. Kaikkein pienintä syrjäytyminen on ruotsinsuomalaisten nuorten kohdalla.

Tästä tutkimustuloksesta on vedettävissä kaksi johtopäätöstä. Ensinnäkin kotoutumisessa on onnistuttava paljon nykyistä paremmin. Suomen kielen opetukseen ja sellaiseen vapaaehtoistoimintaan, jossa maahanmuuttajanuoret samalla oppivat Suomea on satsattava. Iso joukko syrjäytyneitä nuoria muodostaa nimittäin todellisen riskiryhmän sisäisen turvallisuuden kannalta. On siten välttämätöntä löytää keinoja, jotta nykyistä useampi Suomeen asettunut maahanmuuttajanuori saadaan rakentamaan tätä yhteiskuntaa, eikä syrjäytymään siitä.

Toinen johtopäätös on se, että maahanmuuttopolitiikassa ei saa olla sinisilmäinen. Suomen on arvioitava realistisesti omat resurssinsa kotouttaa ja suhteutettava kotouttamista tarvitsevien määrä siihen. Työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan työvoimakapeikkoaloille ja pakolaisstatuksen saaneilla on oikeus suojeluun. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenyhdistämisoikeutensa osalta on omat lakimme rinnastettava pohjoismaisiin käytäntöihin. Viime vaalikaudella aloitettua houkuttelevuustekijöiden karsimista on jatkettava. Kotouttamisen resurssit on suhteuttava todelliseen tarpeeseen ja silloin on tärkeää, että myös kotoutettavien määrä on realistisella tasolla. Emme voi hyväksyä kehitystä, jossa joidenkin kansallisuuksien nuorista kolmannes ja ylikin syrjäytyy. Tällaisen kehityksen yhteiskunnallinen hinta on täysin arvaamaton.

Hyvää vappua toivottaen,
Arto


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.