Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina USA:n presidentinvaalit, ministerivaihdos, EU:n rahoituskehykset ja pankkivero

Hyvä lukija,

Takana on politiikan superviikko. USA:n presidentinvaalit käytiin ja Obama sai jatkon presidenttinä voittamalla kaikki avainosavaltiot. Suomessa vaihdettiin elinkeinoministeriä ja EU:n rahoituskehyksistä neuvottelu on loppusuoralla. Tulossa on myös pankkivero. Näistä aiheista lisää tässä viestissä.

Presidentinvaaleilla ei vaikutusta Suomen suhteisiin

USA:n presidentinvaalien pääteemat olivat sisäpoliittisia. Ulkopoliittiset näkemyserot koskivat lähinnä Lähi-itää. Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kannalta molemmat vaihtoehdot olivat hyviä. Obaman valinta tietenkin takaa jatkuvuuden. Presidentti Sauli Niinistöllä on hyvät edellytykset kehittää Suomen ja Yhdysvaltain suhteita. Toivottavasti ovet valkoiseen taloon aukeavat Obaman toisella kaudella.

Keskustelu Islannin ilmavalvonnasta on mennyt erikoisille poluille. Laitavasemmiston puheenvuoroissa tässä teknisessä yhteistyössä on nähty Nato-peikko. Vastaavanlaista harjoittelua on jo tehty Ruotsin kanssa Norjan ilmatilassa eli siis Nato-alueella. Tähän asiaan ei siis sisälly mitään mystiikkaa, vaan kyse on järkevästä pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka samalla mahdollistaa Suomen ilmavoimille hyvän harjoittelun. Islannin yllä käytetään yksi prosentti Suomen ilmavoimien lentotunneista, joten isosta kustannuksestakaan ei ole kyse. Kärpäsestä on tässä asiassa todellakin tehty härkänen.

Häkämies vaihtuu Vapaavuoreen – Osaaja vaihtuu osaajaan!

Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen siirtyminen elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi varmistui tänään. Samalla Kokoomuksen eduskuntaryhmä valitsi uudeksi ministeriksi Jan Vapaavuoren, jolla on jo aiempaa ministerikokemusta edelliseltä kaudelta. Vapaavuorella on kaikki eväät astua Häkämiehen vaativiin saappaisiin välittömästi. Tämä onkin tarpeen, sillä Suomen taloudessa on suuret haasteet edessä ja elinkeinoministerin posti on tärkeä. Ensi viikolla Kokoomus valitsee uuden ryhmäjohtajan, jolle paikalle selvästi vahvimmin on ehdolla Petteri Orpo.

EU:n rahoituskehyksistä päätetään – Suomen huolehdittava kansallisista eduista

Euroopan Unionin rahoituskehyksestä tämän vuosikymmenen loppuun pyritään tekemään ratkaisu 22.1. Suomi on johdonmukaisesti ajanut leikkauksia Euroopan Unionin budjettiin. Tämän kierroksen aluksi silloinen pääministeri Mari Kiviniemi vaati yhdessä neljän muun nettomaksajamaan pääministerin kanssa tuntuvia leikkauksia EU:n budjettiin. Nykyinen hallitus on jatkanut tältä pohjalta. Puheenjohtajamaa on esittänyt 50 miljardin leikkausta vuosien 2014-2020 Komission 1106 miljardin euron budjettiesitykseen. Suomi on tavoitellut 130 miljardin leikkausta. Nettomaksajana isompi leikkaus olisi Suomen kansallisen edun mukaista.

Valtaosa Suomeen palaavista EU-rahoista menevät maatalouteen ja aluetukiin. Suomen ehdottomana tavoitteena on se, että jatkossakin maataloutta voidaan harjoittaa kannattavasti kaikissa EU-maissa. Väistämättä alempi rahoitus merkitsee leikkauksia myös maatalouteen. Kyse on kuitenkin siitä mitä asiaa painotetaan. Suomelle tärkeät maaseudun kehittämisrahat, LFA ja ympäristötuki on saatava isolla painoarvolla ratkaisuun mukaan. Tärkeää on myös se, että EU-tason leikkaukset eivät saisi pakottaa leikkaamaan myös kansallisia tukia. Suomessa on halu pitää kiinni omasta elintarviketuotannosta ja siksi me tarvitsemme mahdollisuuden tukea omaa tuotantoamme. Ison ratkaisun jälkeen aloitetaan erikseen neuvottelut Etelä-Suomen maataloudelle tärkeästä 141-tuesta.

Pankkivero tulee – kasvuyritysten asemaa ei saa vaarantaa

Ensi vuoden alusta käyttöön ollaan ottamassa pankkivero, jonka suuruus on 0,125 prosenttia vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärästä. Pankkivero sisältyy hallitusohjelmaan ja sillä on tarkoitus kerätä 170 miljoonaa euroa verotuloja, mikä on huomattava lisäys valtion budjettiin. Tämä ei kuitenkaan mene ilman vaikutuksia, vaan se nostaa pankkien marginaaleja, koska vero luonnollisesti siirtyy ainakin osittain asiakkaiden maksettavaksi. Erityisen tarkkana on oltava siinä, että pankkivero ei yhdessä tiukentuneiden rahoituslaitosten vakavaraisuuskriteerien kanssa vaaranna aloittavien yritysten ja kasvuyritysten rahansaantia. Jos näin kävisi, niin se heikentäisi talouskasvua. Pankkiveron vaikutuksia on siten hyvin tarkkaan seurattava ja tarvittaessa linjaa reivattava.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.