Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina liikennehankkeiden rahoitus, työmarkkinakeskustelut ja ammatillisen opetuksen aloituspaikat

Arvoisa lukija,

Eduskunnassa on jälleen ollut kiireinen viikko. Tässä viestissä käsitellään liikennehankkeiden rahoitusta, työmarkkinakeskustelua ja aloituspaikkaleikkausten vaikutuksia opettajien työtilanteeseen.

Kyllönen myrskyn silmässä – rahaa löydyttävä jo päätetyille tiehankkeille

Liikenneministeri Merja Kyllönen on selvittänyt tällä viikolla eduskunnalle jo päätettyjen liikennehankkeiden rahoituksessa olevaa 50-150 miljoonan aukkoa. Ilman lisärahaa viime kesänä liikennepoliittisessa selonteossa päätetyt hankkeet eivät voi päätetyn mukaisesti käynnistyä tällä vaalikaudella. Ministeri toi asian julkisuuteen heti, kun se saatiin selville. Tilanne ei ole aivan tavaton, sillä liikennehankkeiden sopimisessa kehyksiin on ollut aiemminkin ongelmia. Tilanne on kuitenkin kestämätön, jos kaikki sovittuja ei voida toteuttaa. Lisärahasta päätetään maaliskuun kehysriihen yhteydessä. Ympäristöluvan vanhenemisen vuoksi valtatie 8:n kehittäminen käynnistyy kuitenkin suunnitellusti ensi vuoden aikana.

Liikenne- ja viestintävaliokunta keskusteli Kyllösen kanssa myös tulevia hankkeita koskevasta uudelleentarkastelusta eli ns. giljotiinilistasta, joka koskee vuoden 2016 jälkeen käynnistyviä hankkeita. Tämä lista on laadittu siten, että jokaisen hankkeen kohdalla on arvioitu mitä saataisiin aikaan, jos rahaa käytettäisiin 30, 50 tai 70 prosenttia alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän. Tällainen kevennetty malli voi joillakin osuuksilla toimia, mutta vaarana on se, että säästämällä myös hyödyt katoavat. Jokainen hanke on järkevää arvioida erikseen. Erityisen tarkkana pitää olla siinä, että hankkeiden uudelleenarviointi ei johda uusiin lupaprosesseihin ja maakuntakaavan muuttamiseen, koska silloin se ilman valituksiakin vie viisi vuotta.

Teollisuuden kilpailukyky huolestuttaa – maltillisella palkkaratkaisulla kiistaton tarve

Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on selvästi heikentynyt viime vuosina, mikä näkyy myös vientituloissa. EK:n puolelta on tällä viikolla esitetty tiukkoja vaatimuksia palkkamaltista. SAK on puolestaan esittänyt raamisopimuksen jatkamista vuodella. Palkoista sopiminen on työmarkkinajärjestöjen asia. Valtio voi tulla apuun ainoastaan siten, että hyvin maltillista eli käytännössä nollaratkaisua avitettaisiin veronkevennyksellä. Tämäkin liikkumavara on hyvin rajallinen, koska valtion velka kasvaa edelleen miljardeilla vuodessa.

Maltillisen palkkaratkaisun lisäksi on hyvin tärkeää toteuttaa suomalaisen työn kilpailukykyä vahvistavia uudistuksia. Mitä useampi suomalainen on töissä, sen korkeammat verotulot ja paremmat palvelut. Työllisyysasteemme on nyt 68, kun tavoite on 75. Ruotsi on lähes saavuttanut tämän tason toteuttamalla yksilön vastuuta lisääviä ja työn tarjontaa edistäviä uudistuksia. Nuorisotyöttömyyttä he ovat onnistuneet torjumaan TESiä alemmilla lähtöpaikoilla. Mitä useampi nuori on töissä tai opiskelussa, sen vähemmän on syrjäytyneitä. Nyt on aika etsiä nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi toimia, jotka edistävät nuorten työllistymistä oikeisiin työpaikkoihin. Työmarkkinoiden uudistaminen edellyttää käytännössä sekä hallituksen, EK:n, yrittäjien ja ammattiliittojen yhteistä tilannekuva-analyysiä ja kykyä sopia suomalaisen työn kilpailukykyä parantavista uudistuksista.

Koulutuspaikkoja leikataan – opettajien osaaminen hyödynnettävä

Hallitusohjelman yhteydessä sovitut koulutusalan säästötoimet alkavat nyt realisoitua. Ammatillisesta koulutuksesta ollaan leikkaamassa 7300 opiskelupaikkaa ja ammattikorkeakouluista 2030 opiskelijapaikkaa. Leikkaukset ovat pitkälti seurausta pienenevistä ikäluokista, mutta toki myös valtion säästötarve vaikuttaa asiaan. Pirkanmaalla nuorten suuresta määrästä johtuen ammatillisen koulutuksen paikkoja ei leikata, vaan nostetaan 320 paikalla. Toivoa sopii, että näitä lisäpaikkoja riittää maakunnan kaikkiin ammattioppilaitoksiin.

OAJ on ymmärrettävästi huolestunut koulutuksen leikkauksen vaikutuksista opettajien työllisyystilanteeseen. OAJ on jo vaatinut opetusalan ottamista äkillisen rakennemuutosjärjestelmän piiriin ja räätälöidyn muutosturvan toteuttamista opettajille. Nämä vaatimukset ovat ymmärrettäviä. Työnsä menettävien opettajien ammattitaito on järkevää hyödyntää. Täydennyskoulutuksella osa opettajista voidaan kouluttaa opettamaan aloille, joissa pätevistä opettajista on pulaa. Täydennyskoulutusta tarvitaan myös siirryttäessä muille aloille. Tällöin voidaan hyödyntää myös omaehtoista opiskelua, joka on nykyisin mahdollista myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla. Osalle opettajista työtä löytyy muuttamalla työn perässä kasvukeskuksiin. Tilanne on kuitenkin vaikea ja alalle kohdistuvat erityistoimet siten perusteltuja.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.