Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina työurakysymykset sekä arki- ja hyötyliikunta

Arvoisa lukija,

Suomen itsenäisyyttä juhlittiin eilen perinteiseen arvokkaaseen tapaan eri puolilla maata sankarivainajia muistaen, sekä sotaveteraaneja ja lottia kunnioittaen. Linnanjuhlien uusi isäntäpari Sauli Niinistö – Jenni Haukio valloitti kansalaisten sydämet. Suomi sai itsenäisyyspäivänsä alla myös kansainvälistä tunnustusta. Maailman korruptionvastainen järjestö arvioi Suomen vähiten korruptoituneeksi maaksi koko maailmassa yhdessä Uuden-Seelannin ja Tanskan kanssa. Presidentti Sauli Niinistön suosio on hyvin korkealla. Suomalaisista 68 prosenttia ilmoitti juuri mielipidetiedustelussa presidentin onnistuneen työssään joko erittäin hyvin tai melko hyvin ja vain 6 prosenttia oli pettynyt presidentin toimintaan.

Tämän viikon merkittävimmän poliittisen puheenvuoron käytti pääministeri Jyrki Katainen, joka Helsingin Sanomien haastattelussa 5.12. vaati rakenteellisia uudistuksia ja työuraratkaisua. Tämä on listaviestin yksi aihe. Toinen merkittävä kirjoitus tällä viikolla oli Liikuntaneuvoston puheenjohtajan Jan Vapaavuoren kirjoitus Helsingin Sanomissa 6.12. arki- ja hyötyliikunnan vähäisyydestä, jonka johdosta tässä viestissä myös omaa pohdintaani aiheesta.

Katainen odottaa työuraratkaisuja maaliskuussa

Työmarkkinajärjestöjen keskinäisen sopimuksen mukaan työurien pidentämistä selvitetään vuoden 2013 loppuun asti. Tätä asiaa on jo selvitelty vuosia, koska sen pisti jo aikoinaan alulle pääministeri Matti Vanhanen. Sen jälkeen muodostettiin Ahtelan ja Rantalan työryhmät. Ahtelan ryhmä keskittyi työhyvinvoinnin edistämiseen, pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseen ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyyn. Tämä työryhmä tuotti konkreettisia tuloksia, jotka on jo pistetty käytäntöön. Näistä ns. pehmeistä keinoista työmarkkinajärjestöjen oli helppo päästä sopuun.

Rantalan työryhmän työ työurien pidentämiseksi kuivui aluksi täysin kokoon. Jälkeenpäin tehtiin pieniä muutoksia, joiden vaikutukset työuraan ovat kuitenkin pikemminkin kuukausia kuin vuosia. Esimerkiksi eläkeiän osalta mitään ratkaisua ei ole tehty, ei myöskään merkittäviä muutoksia eläkeputkeen muuten kuin ikärajojen osalta. Nyt Katainen haluaa työmarkkinajärjestöiltä ratkaisun maaliskuussa, jolloin hallituksen kehysriihessä valmistellaan vuoden 2014 budjettiraameja.

Kataisen viesti työmarkkinajärjestöille oli selvä: Maaliskuussa on oltava valmista, jos työmarkkinajärjestöt haluavat säilyttää perinteisen sanavaltansa eläkeasioista päätettäessä. Hallitus joutuu tekemään ratkaisut työmarkkinajärjestöjen ohi, jos helmikuussa ei ole valmista, Katainen totesi.

Arki- ja hyötyliikunnan vähyys huolestuttaa

Suomalaisten elintapa on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Kaupungistumisen, teknisen kehityksen, kulkuneuvojen kehittymisen ja vaurauden kasvun myötä arki- ja hyötyliikunnan osuus normaalia päivää on huomattavasti pienentynyt. Kaukana ovat ne ajat, kun hiihdettiin kouluun. Samoin useimmissa töissä kuormitus on siirtynyt fyysisestä henkiseksi. Nämä muutokset aiheuttavat suuria haasteita kansanterveydelle.

Urheiluseurat tekevät hyvää ja arvokasta työtä väestön liikuttamiseksi. Urheiluseurojen rooli on keskeinen erityisesti lasten ja nuorten liikunnan puolella. Arkielämä on kuitenkin muuttunut niin paljon, että edes kaikki säännöllisesti harjoituksissa käyvät lapset eivät liiku yhtä paljon kuin heidän vanhempansa saman ikäisenä. Vähäinen ulkona liikkuminen näkyy myös huippu-urheilun puolella. Esimerkiksi kestävyysjuoksussa suomalaiset eivät saavuta enää lähellekään 70-luvun tuloksia joitakin yksittäisiä huippuja lukuun ottamatta. Suurimpana syynä tähän pidetään sitä, että lähtötaso on merkittävästi alentunut ja harjoittelun ohessa tehtävä liikkuminen lasten ja nuorten kohdalla suorastaan romahtanut aiempaan verrattuna.

Kansanterveyden kannalta tätäkin huolestuttavampaa on se, että varusmiesten Cooper-testien tulokset heikkenevät vuosi vuodelta. Samaan aikaan kasvavat terveyserot kansalaisten välillä. Terveyserot ovat jo tuloeroja suurempi kansakuntaa jakava tekijä. Heikon kunnon takia menetetään myös valtava määrä työtunteja.

Arki- ja hyötyliikunnan edistämiseksi tärkeintä on asenteiden muuttaminen. Hissin sijasta portaiden käyttö, lyhyiden matkojen kävely autoilun sijasta, vähän pidempien matkojen pyöräily autoilun sijasta ja säännöllinen liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla auttavat jo paljon. Tällaisia valintoja jokainen meistä voi tehdä omassa elämässään. Koululaisille on jo lisätty koululiikuntaa ja monet työpaikat tukevat työntekijöiden liikkumista vapaa-ajalla. Toki myös tarvitaan lisää kevyen liikenteen väyliä ja lähiliikuntapaikkoja, jotta liikunnan harrastaminen on mahdollisimman vaivatonta. Liikkumiseen on kuitenkin jo nyt hyvät edellytykset olemassa, joten kaikkein tärkeintä on asenteisiin vaikuttaminen.

Hyvää viikonloppua,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.