Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina talousratkaisut ja lukukausimaksut

Arvoisa lukija,

Politiikassa vuosi on alkanut hyvin vilkkaasti. Eduskunta on istuntotauolla, mutta koko ajan valmistaudutaan helmikuun puoliväliriiheen, jolta odotetaan merkittäviä kilpailukykyä edistäviä linjauksia. Julkisen talouden lisäsopeuttaminen on myös edessä. Tämä ratkeaa maaliskuun kehysriihessä. Talouden vaihtoehdoista lisää tässä viestissä alempana.

Presidentti Sauli Niinistö piti erinomaisen uuden vuoden puheen, jossa uuden presidentin arvomaailma tuli hyvin selväksi. Kansakunnalla on johtaja, joka kantaa vastuuta kaikkien suomalaisten pärjäämisestä, mutta samalla edellyttää myös jokaisen kykynsä mukaan kantavan vastuun omasta ja läheistensä hyvinvoinnista.

Presidentti päätti myös näyttää esimerkkiä omasta henkilökohtaisesta vastuusta alentamalla omaa palkkiotaan. Myös kansanedustajat ilmaisivat halunsa alentaa palkkiotaan. Ministerit alensivat jo viidellä prosentilla palkkaansa aiemmin. Tämä olisi sopiva alennus myös kansanedustajien palkkioihin. Samalla annetaan vahva viesti työllisyyttä tukevan maltillisen palkkaratkaisun puolesta.

Talouden suunta on oma valintamme

Viime tiistaina Aamulehti julkaisi kirjoitukseni ”Pari tuntia lisää terveydenhoidon ja koulutuksen puolesta”. Kirjoituksen ydin on siinä, että tekemällä hieman enemmän töitä me saamme aikaan talouskasvun, joka mahdollistaa laadukkaan koulutuksen ja terveydenhoidon kaikille suomalaisille.

Julkisessa taloudessa ja Suomen kilpailukyvyssä on valittavissa kolme vaihtoehtoa:

A ) Ei tehdä rakenteellisia uudistuksia. Palkkoja nostetaan inflaation verran. Kilpailukyky ei parane. Talous tasapainottuu irtisanomisten ja lomautusten kautta, mikä on kova isku työnsä menettäville. Julkisen talouden leikkaukset ovat kovat ja vaikuttavat palvelutasoon. Luottoluokitus putoaa, valtion velan, yritysten ja kotitalouksien velkojen korot nousevat. Lohduton tie.

B ) Nollakorotukset palkkoihin ja tai selvästi inflaatiotasoa alemmat palkankorotukset. Viennin kilpailukyky paranee hieman, kotimarkkinat vaikeuksissa ostovoiman laskemisen vuoksi. Julkisen talouden leikkaukset pienemmät kuin vaihtoehdossa A, mutta edelleen merkittävät. Luottoluokitus säilytetään. Mahdollinen tie.

C ) Pidennetään työaikaa luopumalla pekkaspäivistä eli lisätään viikoittaista työaikaa 2 tunnilla. Palkkoja nostetaan inflaation verran. Työajan pidennys on vahva piristysruiske viennille. Julkisen talouden leikkaukset hyvin pieniä. Luottoluokitus säilytetään, markkinoilla luotetaan Suomen kykyyn parantaa kilpailukykyään. Paras vaihtoehto.

Eduskunnan enemmistö haluaa lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille

Viime aikoina on keskusteltu ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista. Taustalla on lakialoitteeni lukukausimaksujen määräämisestä EU / ETA -alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Yhdessä Keskustan Ari Tornaisen, demarien Jukka Kärnän ja perussuomalaisten Reijo Tossavaisen kanssa keräsimme tähän aloitteeseen 119 kansanedustajan allekirjoituksen.

Aloitteen keskeinen sisältö on myydä suomalaista korkeakouluopetusta maksukykyisille ulkomaalaisille opiskelijoille, joita on runsaasti Aasian kehittyvissä maissa, Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Koulutus on kansainvälisesti iso bisnes. Esimerkiksi Iso-Britanniassa opiskeli lukuvuonna 2011-2012 yli 400000 maksavaa opiskelijaa. Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat ottaneet lukukausimaksut käyttöön ja tekevät kovaa vauhtia omasta koulutuksestaan vientituotetta. Suomen maine koulutusmaana on erittäin hyvä Pisa- tutkimustulosten ansiosta.

Nyt käynnissä on lukukausimaksukokeilu, joka esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kohdalla koskee vain ylempiä AMK-tutkintoja. Vaikutus on aivan marginaalinen, koska päätuotetta perustutkintoa ei voida myydä. Sama näkyy myös yliopistoissa. Suomen vetovoimaisimmat oppilaitokset eivät edes aktiivisesti markkinoi ulkomailla, koska budjettirahoitus ei mahdollista oppilasmäärien kasvattamista. Keskimäärin yksi lukuvuosi maksaa korkeakoulussa 8000 euroa.

Lukukausimaksuja ei voida periä EU / ETA -alueen opiskelijoilta, koska silloin jouduttaisin perimään maksut myös suomalaisilta opiskelijoilta. Sen sijaan muualta tulevilta maksut voidaan periä. Oppilasmäärän takaamiseksi oikea maksutaso tulee hakea kokeilemalla ja vähitellen nostaa maksut todellisen koulutuksen hinnan tasolle. Reilua on antaa Suomeen töihin jäävien vähentää jälkikäteen maksamansa maksut verotuksessa. Suomi tarvitsee ulkomaalaisia opiskelijoita ja ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta meillä ei ole varaa kouluttaa ilmaiseksi akateemista työvoimaa muihin maihin. Kehitysapukohdemaista tulevien maksut voidaan maksaa kehitysapubudjetista ja lahjakkaille, mutta vähävaraisille on järkevää luoda stipendirahasto.

Aloite etenee seuraavaksi sivistysvaliokunnan käsittelyyn ja toivottavasti ministeriöön valmisteltavaksi. Aloitetta ovat tukeneet Aalto-yliopisto, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ja myös opetusministeri Jukka Gustafsson suhtautuu asiaan myönteisesti. Luntakin on toki tullut tupaan opiskelijajärjestöjen taholta ja jopa rasismisyytöksiä Vasemmistoliiton Annika Lapintieltä. En kuitenkaan pidä rasistina sitä, jonka mielestä suomalaisen veronmaksajan ei kannata maksaa kiinalaisen opiskelijan koulutusta, jos hän menee töihin Kanadaan.

Kierrokset Pirkanmaalla jatkuvat

Tammikuun istuntotauolla kierrän ympäri Pirkanmaata yrityksissä, oppilaitoksissa , urheilutapahtumissa ja tapaamalla kuntien päättäjiä. Tämän viikon vierailut ovat suuntautuneet Pirkkalaan, Ylöjärvelle ja Ikaalisiin. Edessä jo sovittuna on vierailupäivät Orivedelle, Punkalaitumelle ja Kangasalaan. Muuallekin ehditään tämän kevään aikana. On hienoa huomata, että monissa yrityksissä on todella kova tekemisen meininki päällä. Toimintaympäristö pitää olla kunnossa, mutta tärkeintä on kuitenkin se mitä tapahtuu verstaan sisällä.

Hyvää tipattoman tammikuun jatkoa,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.