Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina tasavallan presidentin puhe ja turvallisuuspolitiikka

Arvoisa lukija,

Eduskunnan kevätkausi käynnistyi rivakasti. Jo ensimmäisellä viikolla nousi esille monta isoa asiaa. Tässä listaviestissä kommentit viikon tärkeimmistä eli tasavallan presidentin puheesta ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. EU:n rahoituskehyksistä, Suomen nettomaksuosuudesta ja suomalaisen maatalouden, maaseudun ja aluepolitiikan rahoituksesta käydään ratkaisevia neuvotteluja juuri tänään. Palaan tähän aiheeseen seuraavassa viestissä.

Presidentin puhe paalutti kevään työt

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei säästellyt sanoja eduskunnan edessä. Niinistö vaatii maan talouden kuntoon laittamista ja vastuunottamista kansanedustajilta. Presidentti kertasi 90-luvun laman taittamistalkoot, jossa ensin porvarihallitus ja sitten sinipuna vuorollaan palautti maan talouden kestävälle uralle, edisti talouskasvua ja hyvinvointia. Kuten Niinistö muistutti silloinkin jouduttiin tekemään hyvin vaikeita päätöksiä. Ne tehtiin, koska ne oli tehtävä. Tätä samaa presidentti vaati nykyiseltä eduskunnalta tänä keväänä.

Jotkut vasemmistoedustajat arvostelivat presidentin puhetta köyhien ihmisten unohtamisesta. Asia on kuitenkin aivan päinvastoin. Vahva valtiontalous on nimenomaan köyhän turva, kuten Vasemmistoliiton veteraaniedustaja Outi Ojala aikoinaan kiteytti. Jos valtio ei kykene vastaamaan velvoitteistaan, niin eniten kärsivät ne, jotka ovat julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen varassa. Presidentin puhe oli siten nimenomaan heikomman puolella.

Presidentti tuomitsi myös kaikenlaisen väkivallan demokratiaan kuulumattomana. On tärkeää, että tämä viesti menee läpi yhteiskunnan maan ylimmän johdon taholta. 30-luvun lama johti epädemokraattisten voimien valtaanpääsyyn Euroopassa ja tulokset olivat hirvittävät. Sen vuoksi kaikki siivet ääriryhmien nousulta on katkaistava jo alkuunsa.

Rahaa tarvitaan puolustukseen, NATOA myös

Turvallisuuspoliittisen selonteon osalta keskustelu kiteytyi tulevien vuosien rahoitustarpeisiin. Puolustushallinnon mukaan suorituskyvyn ylläpitämiseen vaadittaviin materiaalihankintoihin tarvitaan lisärahoitusta vuoteen 2016 mennessä 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 200 miljoonaa euroa. Ilkka Kanerva sanoi Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa saman asian hieman toisin. Kanervan mukaan puolustusvoimille tulee osoittaa 1,5 prosenttia BKT:sta, kun nykyinen taso on 1,2.

Selontekoon määrärahatason korotusta ei sisälly. Selitys on yksinkertainen: nykyinen hallitus ei päätä vuoden 2016 budjetista. Sen sijaan siitä päättävät seuraavissa vaaleissa v. 2015 valittavat edustajat. Keskustelussa kävi kaikille selväksi, että myös hallituspuolueiden välillä on erilaisia näkemyksiä puolustusvoimien rahantarpeesta. Toivoa sopii, että seuraavassa eduskunnassa puolustusvoimien toiveita ymmärtävillä oikeistopuolueilla on riittävän vahva edustus.

Suomen suhdetta NATOon selonteko ei muuta. Jatkamme liittoutumattomana, mutta yhteistyössä NATOn kanssa ja ovea jäsenyydelle auki pitäen. Tämä linjaus on nykyisen eduskunnan enemmistön kanta ja pääpaino on pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämisessä. Kokoomuslaisissa puheenvuoroissa NATOon suhtauduttiin myönteisimmin.

Eduskunnan istuntotauolla minulla oli tilaisuus käydä vierailemassa Brysselissä NATOn päämajassa ja tavata Suomen NATO edustuston virkamiehiä. Nato-kumppanuus on Suomelle tärkeä asia, mutta se on kaukana täysjäsenyydestä. Jopa niissä NATO-vetoisissa kriisihallintatehtävissä, jossa olemme mukana, meidän vaikutusmahdollisuutemme on rajallinen, koska tärkeimmät linjaukset tehdään jäsenmaiden kesken. NATO-jäsenyys mahdollistaisi myös Suomen osallistumisen Venäjän ja NATO-maiden keskusteluihin, mikä olisi turvallisuuspoliittisesti tärkeää tiedonvaihtoa.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.