Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina rikkidirektiivi, kolmen päivän koulutusvapaakiista ja matalapalkkatyö

Hyvä lukija,

Tämän viikon listaviesti käsittelee IMOn pääsihteerin vierailua eduskunnassa ja siihen liittyvää rikkidirektiiviä, kolmen päivän koulutusvapaakiistan ratkaisua, sekä Vartiaisen ja Soininvaaran raporttia matalan tuottavuuden työpaikkojen luomisesta Suomeen.

IMO ei anna periksi Suomen toiveille rikkidirektiivissä

IMOn pääsihteeri japanilaisen Koji Sekimizun vierailu eduskuntaan tänään ei tuonut mitään uutta rikkidirektiivin osalta. Useat edustajat yli poliittisten rajojen toivat hyvin selvästi pääjohtajalle esille sen, että rikkidirektiivi aiheuttaa Suomelle kohtuuttomia kustannuksia suhteessa saavutettaviin ympäristö- ja terveyshyötyihin vuodesta 2015 alkaen. Yhteisesti ihmettelimme miten Euroopan meret ovat tässä asiassa eriarvoisia keskenään. Välimerta tiukentuvat rikkivaatimukset eivät samalla aikataululla koske, vaikka siellä on enemmän laivaliikennettä ja enemmän ihmisiä vaikutusalueella. Tiukennukset suunnataan siis sinne, jossa saatavat ympäristö- ja terveyshyödyt ovat pienimmät ja kustannukset suurimmat.

IMOn pääsihteeri esiintyi ystävällisesti, mutta viesti oli karun tyly. Edes Suomen vaatimaa siirtymäaikaa ei voida hyväksyä, koska se vaarantaisi koko kansainvälisen tavoitteen merien rikkivaatimusten tiukentumisesta. Jos me siis saisimme joustoa, niin sitä vaatisivat nekin, jotka nyt jatkossa saavat päästä 25-kertaa enemmän kuin me. Toivottavasti lopputuloksena ei ole se, että Suomelle langetettu edelläkävijän asema siirtää täältä paperitehtaat muualle. Rikkidirektiivin arvioitu vuosikustannus metsäteollisuudelle on 200 miljoonaa ja metallille 100 miljoonaa. Kehysriihessä hallitus toteuttaa kompensaatiopaketin, jolla kustannuksia kilpailukyvyn nimissä osittain helpotetaan, samalla kuitenkin valtion kustannukset nousevat.

Kolmen päivän koulutuskiistaan ratkaisu

Kolmen päivän koulutuskiistaan on löytynyt ratkaisu, joka ensi kuulemalta kuulostaa mahdolliselta. Porkkanana kouluttamiseen on verovähennysoikeus yrityksille ja koulutettavan osalta puolestaan yrityksen maksamaa koulutusta ei enää katsota verotettavaksi etuudeksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että työnantaja voi edelleen valita keitä kouluttaa, eikä sopimus siten takaa suoranaista oikeutta koulutuspäiviin. Koulutuksen valitsee aina työnantaja.

Suurten yritysten pitää tehdä koulutussuunnitelma. Pienten yritysten ei tarvitse tehdä koulutussuunnitelmaa, mutta ilman suunnitelmaa ne eivät saa veroetua. Täyden veroedun yhtiö saa, jos se kouluttaa keskimäärin jokaista työntekijää kolme päivää vuodessa.

Toivoa sopii, että tämän solmun aukaiseminen avaa samalla tietä järkevälle palkkaratkaisulle. Näistä neuvotteluista odotetaan tuloksia 21.3. pidettävään hallituksen kehysriiheen mennessä.

Vartiaisella ja Soinivaaralla reippaita ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi

VATTin pääjohtaja Juhana Vartiainen ja kansanedustaja Osmo Soininvaara tekivät hallitukselle raportin matalan tuottavuuden työpaikkojen edistämisestä Suomessa. Tavoitteena on saada työllisyysastetta korkeammalle eli yhä useampi suomalainen töihin. Ideana on se, että osa-aikainenkin työ on parempi vaihtoehto kuin kokopäiväinen työttömyys. Järjestelmää pitää myös kehittää siten, että pienipalkkaisesta työstäkin jää enemmän käteen suhteessa työmarkkinatukeen. Vartiainen ja Soinivaara esittävät kaikkineen 23 muutosta nykyjärjestelmään. Linkki esitykseen löytyy täältä.

Tässä omasta mielestäni tämän paperin merkittävimmät esitykset:

1. Mahdollisuus vapautua työkyvyttömyyseläkkeen riskistä. Houkuttelisi palkkaamaan ikääntyneitä ja repaleisen työhistorian omaavia työntekijöitä, koska kustannus työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä ei olisi yrityksille nykytapaan kohtuuton.

2. Nuorisopalkka. Mahdollistaisi työuraansa aloittelevan nuoren palkkaamisen määräajaksi 20 prosenttia TESiä alemmalla palkalla. Nuorelle palkan pienuus kompensoitaisiin verotuksessa.

3. Töissä eläkkeellä. Luotaisiin järjestelmä, jossa samaan aikaan voisi saada sekä eläkettä, että palkkaa, jos on jo eläkeiässä. Nykyjärjestelmän ongelma on se, että esimerkiksi osa-aikatyötä tekevän eläkeläisen verotaso nousee niin korkeaksi, että työnteko ei houkuttele.

4. Koulutustyösuhde. Nykyisen oppisopimuskoulutuksen rinnalle tai tilalle luodaan nuorille rajattu koulutustyösuhde, jonka palkka voi olla alempi kuin nykyisessä oppisopimustoiminnassa ja joka pienellä varoajalla kummankin osapuolen irtisanottavissa ja jota tuetaan verovaroin niin kuin muutakin koulutusta.

5. Irtisanomissuojan keventäminen pienissä yrityksissä uuden työvoiman rekrytointikynnyksen alentamiseksi.

6. Työmarkkinajärjestöt sopimaan työttömyystavoitteesta. Työmarkkinajärjestöt asettavat itselleen työttömyystavoitteen ja sitoutuvat nollatason tulosopimuksiin tai pelkästään hintojen nousua kompensoiviin työehtosopimuksiin aina, kun Tilastokeskuksen mittaama työttömyys ylittää tavoitetason. Vastaavasti valtiovalta sitoutuu aina työttömyystason ylittyessä esittämään suunnitelman siitä miten ekspansiivisen budjettipolitiikan avulla työttömyyden tavoitetasolle päästään.

Hyvää viikonloppua,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.