Arto Satosen viikkoviesti – Vienti vetämään ja hihat heilumaan

Hyvä lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy työllisyysteemaan, joka on ajankohtainen sekä vapun vuoksi, että viimeaikaisten uutisten osalta. Ikäviä uutisia on kuultu monilla työpaikoilla erityisesti Pirkanmaalla. Viime viikolla Kemiran ilmoitti siirtävänsä 20 maksuhallinnon työpaikkaa Sastamalasta Puolaan, Intialaisten suunnittelevan lähes 300 Nokialta siirtyneen irtisanomista ja juuri nyt saimme tiedon Metso Fabricsin suunnitelmista siirtää 80 työpaikkaa Tampereelta Portugaliin. Onneksi TUI-risteilijöiden rahoitus saatiin turvattua, mikä säteilee alihankintatyötä myös Pirkanmaalle. Tosin telakka itsessään on jo myynnissä.

Yrityksiä voidaan arvostella töiden siirrosta Suomen ulkopuolelle. Kaikki siirrot eivät ole järkeviä edes yrityksen tuloksen kannalta katsottuna. Nyt on jo esimerkkejä, joissa siirto ei ole onnistunut ja työ on palautunut Suomeen. Toivoa sopii, että näitä palautumisia tulee jatkossa lisää. Avainasia on kuitenkin suomalaisen työn kilpailukyky. Suomi ei voi kilpailla työn hinnalla kaikkein halvimpien maiden kanssa, mutta meidän tulee pärjätä kustannuksissa tärkeimpiä kilpailijoitamme vastaan.

Talouden ongelmat uhkaavat levitä myös kotimarkkinoille. Erityisesti erikoiskauppa on ollut heikkoa alkuvuonna. Kysyntää on heikkoa monilla kaupan aloilla. Tälle on kaksi selitystä. Ostovoiman heikkeneminen ja maksukyvyttömien määrän kasvu aidosti vähentää ostomahdollisuuksia. Toisaalta kyse on myös psykologiasta. Kun lamasta puhutaan, niin kulutusta vähentävät myös ne, joilla oma taloustilanne on kunnossa.

Tie tästä eteenpäin ei ole katsoa taaksepäin. Hallituksen tekemä verouudistus on piristysruiske viennille, kun se saa vielä rinnalleen maltillisen palkkaratkaisun. Se puolestaan edellyttää palkkamalttia myös johtajilta. Omia palkkoja ei voi nostaa, jos muilta vaatii nollalinjaa.

Verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme Saksaan ja Ruotsiin suomalaisen työn kilpailukyvyssä on petraamista. Se näkyy myös tuloksissa. Ruotsin työllisyysasteella Suomessa olisi töissä 100000 ihmistä enemmän kuin nyt. Saksan työttömyysasteella vieläkin enemmän. Toki osa töistä olisi osa-aikaisia, mutta kuitenkin työssä kiinni. Matka osa-aikatyöstä vakituiseen työhön on paljon lyhyempi kuin työttömyydestä vakituiseen työhön.

Vartiaisen teeseissä on perää

Juhana Vartiainen julkaisi uuden kirjan: ”Työvoima tehokkaaseen käyttöön!”. Tätä kirjaa suosittelen luettavaksi. Vartiainen perustelee sekä teoreettisesti, että kansankielellä teesinsä, jonka ydinsanoma on se, että vain työvoiman tarjontaa lisäämällä voidaan pelastaa hyvinvointiyhteiskunta. Yhä useampi tarvitaan työhön. Tämä onnistuu ottamalla kaiken poliittisen päätöksenteon kärjeksi työn määrän lisäämisen.

Ruotsissa ja Saksassa on oikealla tavalla lisätty yksilön vastuuta, muutettu sosiaaliturva- ja verojärjestelmää kannustavaksi , sekä lisätty paikallista sopimista, mikä on erityisen tärkeää vaikean suhdanteen aikana. Vartiaisen tyly arvio Suomeen tilanteesta on se, että ainoastaan 50000 työtöntä on välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Muiden osalta kyse on rakenteellisesta työttömyydestä, ei siis suhdanteista. Rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi tarvitaan erityisiä keinoja matalan tuottavuuden työpaikkojen lisäämiseksi, kuten Saksassa on tehty.

Suomessa varoitellaan aina siitä, että ei saa syntyä kaksi työmarkkinoita. Tosiasiassa kahdet työmarkkinat ovat jo syntyneet. Toisessa kategoriassa ovat töissä olevat ja nopeasti työllistyvät työttömät. Toisessa pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat erilaisten koulutusten ja tukityöllistämisten putkessa, josta vain harvat pääsevät takaisin oikeille työmarkkinoille.

Työllisyydellä on ratkaiseva merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Suomalainen hyvinvointivaltio rakentui korkealle työllisyydelle. Nyt pohja on tosissaan uhattuna globaalin työn uusjaon vuoksi. Jos emme onnistu pitämään huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä, niin emme kykene takaamaan nykyisentasoista koulutusta ja terveydenhoitoa kaikille. Kyse on siis todella isosta asiasta ja aikaa ei ole hukattavaksi. Vartiaisen ehdotukset, jotka pitkälti perustuvat Ruotsissa onnistuneisiin ideoihin, on syytä ottaa käyttöön. Niillä tuskin saa kannatusta gallupeissa, mutta aikaa myöden tulokset näkyvät. Kun Aho ja Viinanen laittoivat Suomea kuntoon, niin päällimmäinen huoli ei ollut kannatuksessa. Sama asenne on nytkin otettava! Vienti vetämään ja hihat heilumaan!

Vapun jälkeisin terveisin,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.