Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina vapaakauppa ja omaishoito

Hyvä lukija,

Tällä viikolla poliittinen keskustelu on pyörinyt sote-uudistuksen ja demarien ministerikierrätyksen ympärillä. Sote-uudistukseen ei ole tullut mitään olennaista uutta viime viikolla lähettämäni materiaalin lisäksi. Sen vuoksi en palaa aiheeseen tässä viestissä. Sote sisältää lukuisia yksityiskohtia, joten jos siitä on kysyttävää, niin mielelläni toki vastaan.

Demarit toteuttivat tänään paljon puhutun ministerikierrätyksen. Pirkanmaalainen ministeri vaihtui Jukka Gustafssonista Pia Viitaseen. Gustafsson hoiti oman hommansa ihan kunnialla ja siten jatkokin olisi ollut perusteltu. Ilmeisesti demarit pyrkivät naamoja vaihtamalla saamaan uutta draivia päälle. Aika näyttää onko siitä apua. Yleensä politiikassa ratkaisevat kuitenkin teot, eikä mielikuvat. Pialle onnittelut ja onnea tehtävään hoitamiseen. Kierrätys toteutettiin siten, että Jukka Gustafssonin tilalle opetusministeriksi siirtyi Krista Kiuru ja Kiurun tilalle asunto- ja viestintäministeriksi tuli Pia Viitanen. Lisäksi SDP vaihtoi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin Susanna Huoviseen.

Tämän viikkoviestin varsinaiset aiheet ovat julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneet EU:n ja Yhdysvaltain välisen kauppasopimuksen eteneminen, josta keskustelimme maa- ja metsätalousvaliokunnassa, sekä tuore STM:n työryhmän väliraportti kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmasta.

Suomelle vapaakaupassa paljon voitettavaa

EU:n ja USA:n väliset neuvottelut vapaakauppasopimuksesta ovat edenneet nopeasti. Vaikeimmat asiat ovat toki vielä edessä. Realistinen aikataulu sopimuksen läpiviemiseen onkin Obaman kauden lopulla, vaikka yritystä on jo tämän komission kaudella. Taloudellinen kannustin on suuri, koska vapaakaupasta arvioitu saatava hyöty on 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Talousongelmissa makaavalle Euroopalle ja niistä vähitellen toipuvalle USA:lle tämä on merkittävä houkutin. Vastavoimana ovat liikkeellä ne, jotka pelkäävät omien tuotteidensa kilpailukyvyn puolesta.

Kaupan esteitä on monia. Tullitaso teollisuustuotteissa EU:n ja USA:n välillä on normaalisti 3-5 prosenttia, mutta erot tuotteiden kohdalla ovat suuret. Lisäksi vientiä vaikeuttavat erilaiset hyväksymismenettelyt, joiden kustannusten johdosta todellinen tullitaso saattaa olla jopa 50.

Maataloustuotteissa EU:n tullitaso on keskimäärin 32 ja USA:ssa 40. Kumpikin on siis vahvasti suojannut omaa tuotantoaan. Maatalouden osalta neuvottelut tulevatkin olemaan kaikkein vaikeimmat, koska eroja on myös toimintamalleissa. Esimerkiksi Euroopassa vierastetaan GMO-tuotteita, joita USA:ssa laajasti käytetään.

Yksi kilpailutekijä talousmahtien välillä on energianhinta. Liuskekaasu on kovaa vauhtia tekemässä USA:ta energiaomavaraiseksi, mikä samalla alentaa kivihiilen hintaa. Euroopan pitäessä kiinni talousalueiden tiukimmista ympäristövelvoitteista liikkuu energianhinnan ero mantereiden välillä jo kymmenissä prosenteissa ja uhkaa edelleen kasvaa.

Suomi on koko Euroopan vientiriippuvaisin maa. Hyvinvoinnistamme perinteisesti 40 prosenttia on tullut viennistä. Mitä enemmän kaupanesteitä puretaan, sen parempi se Suomelle on. Tietenkin tämä edellyttää myös kilpailukyvystämme ja tuotekehityksestä huolehtimista. Esimerkiksi elintarvikesektorilla Suomen vienti Yhdysvaltoihin painottuu Valion juustoihin ja vodkaan. Tilaa on varmasti paljon muillekin tuotteille, kun kauppa vapautuu.

Omaishoidosta ei kannata säästää

Suomessa on lähes 40000 sopimusomaishoitajaa, jotka tekevät hoitotyötään lähimmäisen rakkaudesta. Samalla he myös säästävät yhteiskunnan varoja 1,5 miljardia vuodessa. Pelkästään vanhainkotipaikka maksaa kunnille 7-8 kertaa omaishoitoa enemmän, vaikeavammaisen osalta vielä paljon enemmän. Vaikeassakaan taloustilanteessa ei siis kannata säästää siitä, mikä johtaa suurempiin kustannuksiin toisaalla. Pirkanmaalla monet kunnat ovatkin jo siirtyneet järjestelmään, jossa taataan kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille omaishoidontuki. Näin vältytään siltä ongelmalta, että määräraha loppuisi kesken vuoden.

Laitoshoidon korvaavalle omaishoidolle kuntien kannattaa aina maksaa omaishoidontuki. Rajan vetäminen omaishoidon ja omaisten antaman hoivan välillä ei aina ole selvä. Tämän vuoksi tarvitaan kansalaisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit omaishoidontuelle. Kun Sastamalassa kaikkien omaishoidon tukea saavien kuntoisuus arvioitiin, niin se johti kriteerit täyttäneiden kohdalla tuen korotukseen ja joidenkin kohdalla tuen eväämiseen.

STM:ssä tehdään parasta aikaa kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaa, jonka työryhmän väliraportti hiljattain julkaistiin. Väliraportti sisältää lukuisia omaishoitajien asemaa parantavia uudistuksia. Se tähtää sekä omaishoidon tukea saavien määrän kasvuun, että palkkion kohottamiseen. Raportissa kiinnitetään erityinen huomio omaishoitajien jaksamiseen. Toivoa sopii, että esitetyt ideat omaishoitajien tukiverkoston kehittämisestä, ilmaisista terveystarkastuksista ja paremmista mahdollisuuksista pitää vapaapäiviä toteutuvat. Tarkempaa tutustumista varten löydät väliraportin täältä.


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.