Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Ruotsin mellakat ja rakenteellisten uudistusten tarve Suomessa

Arvoisa lukija,

Tämän viikon listaviestissä käsittelen Ruotsin mellakoiden ehkäisemistä Suomessa, sekä kommentoin Esko Ahon ja Osmo Soininvaaran esille nostamia ajatuksia hallituksen ja erityisesti demarien päätöksentekokyvystä.

Husby on Suomessa estettävissä realistisella politiikalla

Mellakoiden rantautuminen maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin Pariisista Tukholmaan on aiheellisesti herättänyt Suomessa keskustelun siitä, miten me voimme estää vastaavat tapahtumat Suomessa. Tämä aihe on minulle tuttu jo takavuosilta, koska olin tekemässä Kokoomukselle maahanmuuttopoliittista raporttia ”Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen” v. 2009. Monet tässä raportissa tehdyt esitykset ovat sittemmin tulleet lainsäädäntöön ja samalla Suomen linja Vanhasen toisen hallituksen jälkipuoliskolla muuttui liberaalista realistiseksi. Tuloksetkin näkyvät. Turvapaikanhakijoiden määrä on puolittunut 6000sta vuodelta 2009 nykyiseen 3000een.

Keskeisiä keinoja ennaltaehkäistä Ruotsin kaltaisia tapahtumia on turvapaikanhakijoiden ja Suomeen oleskeluluvan saaneiden määrän pitäminen hallinnassa suhteessa kotoutumisen resursseihin. Maahan pysyvästi jääville on annettava riittävästi Suomen kielen opetusta ja muuta koulutusta, jotta on edellytykset työllistyä ja integroitua Suomeen. Maahanmuuttajanuorten osalta on satsattava koulutukseen ja harrastustoimintaan, koska ne integroivat suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkeää on myös estää alueiden segregoituminen kaavoituksella, asuntorakentamisella ja asukasvalinnoilla. Käytännössä on havaittu, että jos maahanmuuttajataustaisen väestön määrä nousee asuinalueella yli viidenneksen tai koulussa lasten määrä yli kolmanneksen, niin kantaväestön muutto alueelta kiihtyy.

Eilen Aamulehden Näkökulma-palstalla julkaistun tarkemman kirjoitukseni tästä aiheesta löydät täältä.

Aho ja Soininvaara oikeilla jäljillä

Esko Aho arvioi viikonloppuna Demarien olevan samassa haasteessa kuin Keskusta oli 60- ja 70-luvulla. Maaseudun rakennemuutoksen myötä väkeä lähti Ruotsiin ja etelään, poliittisesti potin korjasi Vennamo. Nyt eletään globaalia työn uudelleen jakoa teollisuudessa ja työpaikat eivät enää säily saavutetuista eduista kiinni pitämällä. Jos maatalouden rakennemuutos isompaan tilarakenteeseen ei olisi onnistunut, niin perheviljelmiin perustuva kotimainen maatalous olisi mennyttä. Joko olisimme selvästi enemmän tuonnin varassa tai maatalous olisi isojen yritysten hallinnassa. Maataloutta ja teollisuutta ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta samojakin piirteitä on. Teollisuutemme kivijalka on isojen yritysten lisäksi alihankintatöitä tekevissä pienissä yrityksissä. Niiden on pärjättävä kilpailussa puolalaisia, virolaisia ja kiinalaisia vastaan, jotta työ Suomessa säilyy. Näitä työpaikkoja ei puolusteta pitämällä härkäpäisesti kiinni saavutettujen etujen yksityiskohdista, vaan tekemällä yritystasolla ratkaisuja, joilla leipä taataan sekä yrittäjälle, että työntekijöille.

Osmo Soininvaara lisäsi vettä myllyyn toteamalla, että perussuomalaisten pelko on vienyt demareilta rohkeuden tehdä rakenteellisia uudistuksia. Tässä on vinha perä. Hallitus on kyllä tehnyt mittavia ratkaisuja monissa asioissa. 5,5 miljardin talouden tasapainottaminen luottoluokituksen varmistamiseksi ja vientisektoria tukeva verouudistus ovat niin isoja päätöksiä, että vastaavan kokoluokan päätöksiä löytyy viimeksi Ahon hallituksen ja Lipposen ensimmäisen hallituksen ajalta. Kunta- ja soteuudistuksessakin on yritystä ollut kovasti.

Soininvaaran kritiikki osuu kuitenkin kohdalleen eläkeratkaisussa ja suomalaisten työmarkkinoiden uudistamisessa. Ensimmäisessä ei ole tehty mitään, jälkimmäisessä vain mukavia asioita. Työhyvinvoinnin edistäminen, osatyökykyisten työelämään pääsyn helpottaminen ja nuorisotakuu ovat toki merkittäviä linjauksia. Nämä eivät kuitenkaan nyt riitä. Esimerkiksi Pirkanmaalla nuorisotyöttömyys on vuoden 2008 lopulta tähän päivään tuplaantunut kahdesta tuhannesta neljään tuhanteen. Vieläkään aika ei silti ole esimerkiksi työministeri Lauri Ihalaisen mielestä kypsä nuorten matalampiin alkupalkkoihin.

Minä en ole huolissani demarien kannatuksesta, mutta suomalaisista työpaikoista olen. Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara tekivät raportin matalan tuottavuuden työn edistämisestä Suomessa. Siinä on kymmeniä konkreettisia esityksiä, jotka lähtevät Saksassa ja Ruotsissa toimineiden ratkaisujen pohjalta. Ne kannattaisi ottaa tosissaan. Jos asian kiteyttää niin osa-aikaisesti töissä oleva nuori on enää puoliksi työtön! Ja matkalla kohti kokopäivätyötä, toisin kuin työttömyyteensä syrjäytyvä nuori.

Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen

Ps. Peukut pystyy Suomelle lentopallon maailmanliigan ensimmäisissä otteluissa Portugalia vastaan tänään ja huomenna!


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.