Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina ammattikorkeakoululaki, liikkuva poliisi, työmatkavähennys sekä koulurauha

Arvoisa lukija,

Tässä viestissä käsittelen ammattikorkeakoululain uudistamista, liikkuvaa poliisia, työmatkavähennystä sekä koulurauhaa.

Ammattikorkeakoululain uudistaminen

Ammattikorkeakoululakia ollaan tällä hetkellä uudistamassa, jotta koulutus vastaisi jatkossa paremmin työelämän tarpeita. Koulutuksen tulee aina parantaa opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä valmistuttuaan työelämän pariin. Sen vuoksi nuorten ohjaaminen aloille, joilla työllistyminen on valmistumisen jälkeen epätodennäköistä, on vastuutonta. Koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäksi uusien toimilupien myöntämisessä korostuu hallituksen esityksen mukaan myös toiminnan laatu. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa määrätään toimiluvilla mitä tukintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voisi antaa.

Alueellisen kattavuuden Pirkanmaalla turvaa parhaiten TAMKin aikuiskoulutus ympäri maakuntaa ja HAMKin Valkeakosken yksikön säilyminen. TAMK pääcampus on puolestaan Suomen ykköskeskittymä alalla. Rahoituksen suhteen kovin uudistus on se, että jatkossa rahoitusta laskiessa vähintään 55 op suorittaneiden määrä vastaisi painoarvoltaan rahoituskriteereissä melkein neljäsosaa (24%), eli opiskelijoiden nopea opintojen suorittaminen on myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen saannin näkökulmasta hyvin tärkeää. Tämä motivoi oppilaitoksia panostamaan opiskelijoiden nopean valmistumiseen.

Terveydenhuoltopalveluiden suhteen monelta taholta on toivottu, että myös ammattikorkeakoulut tulisivat YTHS:n piiriin, mutta Tampereella terveydenhuolto on toiminut hyvin ammattikoreakouluopiskelijoiden osalta nykyiselläkin mallilla. Tärkeintä tässä olisi se, että palvelut olisivat kaikkien opiskelijoiden saatavilla, oli järjestävä taho sitten mikä hyvänsä. Myös liikuntapalveluihin on tarkoitus panostaa ja kunnosta huolehtiminen onkin usein tehokkainta ja edullisinta ennakoivaa terveydenhuoltoa.

Myös koulutusvientiin on otettu kantaa ja toivottu, että lainsäädännön koulutusviennille asettamia esteitä pitäisi pyrkiä poistamaan tai vähintään selvittää tämän mahdollisuuksia. Itse olen jo aiemmin ottanut monesti kantaa koulutusviennin puolesta ja alkuvuodesta jättämäni lakialoite lukukausimaksuista EU / ETA –alueiden ulkopuolisille keräsi yli sadan edustajan allekirjoituksen. Tilauskoulutuksen kehittäminen on järkevää, mutta koulutusvienti muuttuu näpertelystä kasvualaksi vasta sen jälkeen, kun tutkintoja saadaan myydä suoraan ulkomaalaisille opiskelijoille. Samalla oppilaitokset saavat lisää rahaa, mikä nostaa myös suomalaisten koulutustasoa. Toivoa sopii, että tämä asia etenee nopeasti.

Liikkuva poliisi

Lähes koko hallituskauden esillä ollut Liikkuvan poliisin lakkauttaminen tuli päätökseen tällä viikolla. Kyse ei ole iloisesta asiasta, vaikka liikkuvan poliisin henkilökunta siirtyykin esimerkiksi Tampereen poliisilaitoksella paikallispoliisin liikennevalvonnan yhteyteen. Äänestin hallituksen esityksen puolesta, koska vaihtoehtona olisi ollut vastaavan määrärahan leikkaaminen paikallispoliisilta, mikä olisi mielestäni ollut vielä huonompi vaihtoehto.

Työmatkavähennys on turvattava

Ympäristöministeriön uusi raportti: ”Ympäristön kannalta haitalliset tuet” kertoi monista ympäristön kannalta mahdollisesti haitallisista tuista. Raportti kyseenalaisti myös työmatkavähennyksen toteamalla, että se tuo epäsuoran kannustimen muuttamiseen sellaisille alueelle, jossa asuminen edellyttää jopa kahden auton käyttöä. Maaseudulla asuville raportti suosittelee autoilun sijaan muuttamista lähemmäksi työpaikkaa.

Nämä ajatukset ovat täysin käsittämättömiä. Ihmisen oikeus valita asuinpaikkansa on yksi tärkeimmistä oikeuksista. Ilmastonmuutoksen torjumisella tätä on turha perustella, sillä Suomen työmatkaliikenteen vaikutus globaaliin ilmastomuutokseen aivan hyttysen hyrinää. Mittakaavasuhteet on hyvä pitää mielessä ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta välttämättömästä työmatkavähennyksestä on pidettävä ehdottomasti kiinni jatkossakin.

Kirjoitukseni tästä aiheesta voit lukea täältä.

Koulurauha on turvattava jokaiselle

Koulurauhan turvaaminen otti askeleen eteenpäin entisen opetusministeri Gustafssonin ja uuden opetusministeri Kiurun valmisteleman lakiesityksen koulurauhan turvaamisesta myötä. Lakiesitys korjaa pahimmat ongelmat, mutta parannettavaakin jäi eduskuntakäsittelyyn.

Esimerkiksi rankkaankin koulukiusaamiseen syyllistynyt oppilas voi nykykäytännön mukaisesti palata kouluun normaalisti seuraavana päivänä, kun oppilaan voi erottaa koulusta vain lautakunnan päätöksellä. Tähän olisi hyvä saada OAJ:nkin esittämä muutos, mikä mahdollistaisi vaarallisesti käyttäytyviltä oppilailta kouluun pääsyn epäämisen kolmen päivän ajaksi. Yksin tällaista häiriökäyttäytynyttä lasta ei olisi tarkoitus jättää, vaan erottaminen johtaisi aina konsultaatioon vanhempien kanssa ja tukitoimiin. Ammattikouluissa tämä käytäntö on jo voimassa ja lukioihin se on tulossa. Siksi ihmetyttääkin miksi opetusministeri ei esitä samaa käytäntöä peruskouluun.

Rangaistusmuotojen suhteen yleisesti ollaan onneksi kuitenkin ottamassa periaatteellisesti tärkeää edistysaskelta, koska oppilas voidaan jatkossa velvoittaa siivoamaan aiheuttamansa sotkut. Tähän asti tämäkään ei ole ollut lainmukaista, vaikka se on ollutkin käytössä niissä kouluissa, joissa asioita on hoidettu maalaisjärjellä. Jatkossa lainvoimalla voidaan tukea rehtorien, opettajien ja koulun henkilökunnan työtä koulurauhan turvaamiseksi.

Lisää mielipiteitäni tästä aiheesta voit lukea täältä.

Lämmintä kesäviikonloppua toivottaen,
Arto


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.