Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena taloustilanne

Arvoisa lukija,

Eduskunnan viikkoviesti on pitänyt kesätaukoa, mutta tästä eteenpäin tuoreita kuulumisia eduskunnasta pukkaa viikoittain. Toivottavasti itse kukin on saanut ladattua akkuja tulevan syksyyn. Omalta osaltani viimeinen lataaminen tapahtui Taysissa, jonne minut lähetettiin eduskunnan työterveyshuollon ja Koskiklinikan kautta kovien lihaskipujen vuoksi. Acutassa ja reumaosastolla tauti paljastui lihasreumaksi, jonka kanssa lääkkeillä pärjätään. Kiitokset vielä kaikille hyvää hoitoa antaneille!

Kuluvalla viikolla olen ollut jo täydessä työn touhussa, kun Kokoomuksen ministeriryhmä kokoontui linjamaan syksyn ratkaisuja Joensuuhun ja Kuopioon. Tämä listaviesti käsitteleekin talouden yleistä tilaa ja tulevia ratkaisuja.

Eurooppa nousee, iPad kukisti Suomen

Talouden kuva globaalisti on ristiriitainen, mutta kuitenkin pääosin myönteinen. USA:n työttömyys on laskenut ja Eurooppa kukisti virallisesti taantuman. Kiinan kasvaa vahvasti edelleen, vaikka ennätyslukuihin ei päästäkään. Venäjällä markkinat ovat edelleen kasvussa, mikä näkyy myös niiden suomalaisten yritysten tuloksissa, jotka tekevät Venäjän kauppaa. Yli 10 prosenttia viennistämme suuntautuu jo Venäjälle ja markkinat ovat vahvassa kasvussa.

Maailmalla on siis valoa näkyvissä, mutta onko Suomessa? Yritystasolla Suomessa on hyviä menestyjiä, mutta isossa kuvassa olemme rakennemuutoksen keskellä. Perinteisistä tukijaloistamme ICT on Nokia klusterin hiipumisen myötä pudonnut rajusti, metsäteollisuus kärsii alan globaalisti pienevistä markkinoista erityisesti lehtipaperin osalta ja teknologiateollisuus on menettänyt kustannuskilpailukykyään pääkilpailijoille Saksalle ja Ruotsille.

Isoilla luvuilla tarkasteltuna tilanne on vaikea. Suomen vienti on laskenut Kreikan jälkeen eniten koko Euroopassa eurokriisin aikana, orastanut viennin nousu on hiipunut aiemmalle tasolle, teollisuustuotanto on laskenut yli 5 prosenttia viime vuodesta, vaikka teollisuustuotanto Euroopassa on jo kääntynyt nousuun. Julkisen talouden rahoitusvaje on 8-9 miljardia. Valtion budjetti on yli 6 miljardia alijäämäinen eli 12-13 prosenttia hyvinvoinnista rahoitetaan velalla.

Summa summarum: Suomessa kyseessä ei ole vain suhdannekriisi, vaan rakenteellinen kriisi. Tulot on saatava kasvuun ja menot kuriin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit (kuten ilmainen koulutus, lähes ilmainen terveydenhoito, sosiaaliturva) voidaan säilyttää.

Tämän syksyn osalta käänteen tekeminen edellyttää kolmea asiaa:

1. Hyvin maltillinen työmarkkinaratkaisu, joka parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä suhteessa pääkilpailijamaihin. Työllisyyden kannalta paras ratkaisu olisi lisätä viikoittaista työaikaa esim. 2 tunnilla viikossa ja tehdä inflaationmukaiset palkankorotukset. Näin tulotaso ja ostovoima säilyisivät ja samalla turvattaisiin palvelualan työpaikkoja. Todennäköisempää kuitenkin on, että työaikoihin ei tule Tupo-pöydästä muutoksia, vaan sopua haetaan pitkäaikaisella maltillisella ratkaisulla.

2. Työura-asiaan on vihdoinkin saatava ratkaisu

Hallitus sopii jo keväällä kehysriihessä, että eläkeiän korotus voidaan valmistella tämän hallituksen aikana, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät asiasta sopuun. Uudistus tulisi voimaan v. 2017. Ratkaisu tästä asiasta on saatava mahdollisimman pian, viimeistään ensi keväänä.

3. Rakenteelliset uudistukset käyntiin

Työn tarjontaa ja yksilönvastuuta lisäävät rakenteelliset uudistukset on linjattava ja valmistelu käynnistettävä hallituksen budjettiriihessä. Juhana Vartiaisen ja Osmo Soininvaaran esityksissä on monia uudistuksia, joilla työn tekemisen kannattavuutta lisätään uudistamalla sosiaaliturvaa. On hyvin tärkeää saada lisää työkykyisiä ja työikäisiä suomalaisia töihin edes osa-aikaisesti. Yhtenä mallina on esillä ollut, että työtön voi tienata 300 euroa kuussa menettämättä tukiaan. Tätäkin voidaan kokeilla, koska se voi olla monelle ensimmäinen askel takaisin työelämään.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan myös julkisessa taloudessa. Valtionvarainministeriössä on käynnissä normien purkutalkoot, joiden ideana on vähentää kuntien tehtäviä ja siten kustannuksia. Itse olen ehdottanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista puolipäivähoitoon. Se siis tarkoittaa sitä, että oikeus kokoaikaiseen hoitoon on vain niillä vanhemmilla, jotka molemmat ovat töissä. On hyvä muistaa, että Suomeen perustettiin päivähoitojärjestelmä juuri siksi, että haluttiin mahdollistaa molempien vanhempien työssäkäynti. Tämä uudistus säästäisi merkittävästi erityisesti niiden kuntien menoja, jossa lasten määrä kasvaa. Toki tästä pääsäännöstä tulee tehdä poikkeuksia erityissyistä silloin, kun lapsen etu sitä vaatii.

Kesäisin terveisin sateisesta Sastamalasta,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.