Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina työvelvoite sekä valtiopäivien 150-vuotisjuhla

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti käsittelee sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon nostamaa ajatusta osallistavasta sosiaaliturvasta, jonka ajatuksena on estää pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä tarjoamalla avustavaa työtä. Käsittelen myös valtiopäivätoiminnan 150-historiaa, säätyvaltiopäivien vaikutuksia nykyisyyteen ja Vihreiden erikoista juhlapuhetta.

Työvelvoite estää syrjäytymistä

Paula Risikon elokuussa esittämä ajatus osallistavasta sosiaaliturvasta on edennyt nopeasti. Suomessa 319000 työtöntä, joiden joukossa paljon pitkään passiivisella tuella ollutta. Passiivinen työttömyysturva johtaa monien kohdalla syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Tämän kehityksen ei saa enää antaa jatkua, vaan tekemistä on löydettävä mahdollisimman monelle. Luonnollisesti yhteiskunta voi myös velvoittaa aktiiviseen ja hyödylliseen toimintaan työttömyyskorvauksen vastineeksi.

Risikon ehdotus on saanut useissa kyselyissä kansalaisten enemmistön tuen. Myös työttömien valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtaja Lea Karjalainen antoi tukensa asialle. Työvelvoite voisi olla joitakin tunteja päivässä. Se voisi koostua avustavista tehtävistä esimerkiksi vanhustenhoidossa tai lasten ja nuorten parissa. Työpanos voitaisiin antaa myös vapaaehtoistyössä, jossa monilla järjestöillä olisi työtä tehtävänä, mutta ei ole palkanmaksukykyä. Työvelvoitteella on kaksi tavoitetta. Auttaa polulle työelämään ne, joilla on vielä työkykyä jäljellä ja löytää mielekästä tekemistä niille ihmisille, joita passiivinen turva syrjäyttää.

150 vuotta valtiopäivien historiaa – Vihreillä erikoinen tapa arvostella vieraita

Yhtäjaksoisen valtiopäivätyön 150-vuotisjuhlaa vietettiin eduskunnassa keskiviikkona. Säätyvaltiopäivät eivät toki perustuneet yhteiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, mutta ne loivat pohjaa nykyaikaiselle demokratialle. Säätyvaltiopäivillä tehtiin myös merkittäviä päätöksiä. Ensimmäinen päätetty asia oli kuntauudistus, joka silloin merkitsi kuntien erottamista seurakunnista. Vähän liiankin tuttujen teemojen parissa siis liikuttiin.

Säätyvaltiopäivien päätösvalta oli toki Venäjän hallitsemassa Suomessa rajallinen. Silti tehtiin varsinkin alueellisesti hyvin merkittäviä päätöksiä, kuten ehkä suurin Sastamalan historiaan vaikuttanut päätös Tampere-Pori raitiotien rakentamisesta ja linjaamisesta. Pohjaesitys oli linjaus Huittisten kautta. Huittisista ei kuitenkaan ollut edustajaa, mutta Tyrväältä oli ratsutilallinen Kaarle Rautajoki, jonka aktiivisuuden ansiosta rautatielinjaus tehtiin Tyrvään kautta. Vaikutukset olivat suuret. Tyrvään teollistuminen alkoi välittömästi ja Huittisten vasta kymmeniä vuosia myöhemmin, koska 1800-luvun lopulla rautatieyhteys oli teollisuudelle välttämätön tekijä.

Juhlien erikoisimman puheen piti Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen, joka käytti tilaisuuden arvostelemalla voimakkaasti Venäjän puutteita ihmisoikeuksissa ja demokratian toteuttamisessa. Näihin asioihin saa toki ottaa kantaa, mutta ajan ja paikan valinta oli erikoinen. 150-vuotisjuhlaan oli kutsuttu juhlavieraina Venäjän duuman edustajat, koska valtiopäivät käynnistyivät Aleksanteri toisen aikana. Paikalle tulikin kansanedustaja ja entinen Venäjän duuman ylähuoneen puhemies Sergei Mironovon johtama lähetystö, jota yhdessä Tynkkysen kanssa olin ottamassa vastaan. Kunniavieraiden arvostelu 150-vuotisjuhlan yhteydessä osoitti Vihreiltä vähintäänkin huonoa harkintaa. Tynkkysen kunniaksi on kuitenkin sanottava, että hän sentään arvosteli Venäjää edes astetta tyylikkäämmin kuin Heidi Hautala kohua herättäneessä eduskunnan satavuotisjuhlapuheessaan. Vihreiden ulkopoliittista osaamista ei silti voi kehua.

Venäjän demokraattinen kehitys ja ihmisoikeuksien nykyistä parempi kunnioittaminen on tietenkin Suomen tavoite. Paasikiven ja Kekkosen ajan oppien mukaisesti meidän on kuitenkin viisaampaa esiintyä lääkärinä, kuin opettajana. On hyvä myös muistaa, että yhä useammin Suomeen investoivat venäläiset yritykset. Rosatom on valikoitunut Fennovoiman kumppaniksi. Venäjän arktisten alueen risteilijöiden tarve saattaa olla pelastus STX:n alas ajamaan telakkaan Raumalla ja koko Kaakkois- ja Itä-Suomi on hyötynyt valtavasti Venäjältä tulevista matkavirroista ja yksityisistä investoinneista Suomeen. Myös Pirkanmaalla hyvin pärjäävät juuri ne yritykset, joilla on mittavaa kauppaa Venäjälle.

Hyvää viikonloppua,
Arto Satonen

Ps. Peukut pystyy Suomen lentopallomaajoukkueelle tänään alkavissa Tanskan EM-kisoissa!


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.