Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina 141-tuki sekä arktinen alue

Arvoisa lukija,

Aluksi kiitos kaikille viisumivapautta kommentoineille! Kommentteja tuli kaikkineen kymmeniä, joista monissa oli todella hyvin perusteltuja näkemyksiä puolesta tai vastaan. Hyvin monet olivat sitä mieltä, että viisumivapaus edellyttää tullin ja rajavalvonnan resurssien merkittävää vahvistamista. Tämä ainakin on pidettävä mielessä, jos asia EU:n ja Venäjän välisissä neuvotteluissa etenee.

Tämän viikon uutisointia eduskunnasta on hallinnut James Hirvisaaren ( PS ) saama puhemiehen huomautus. Hirvisaaren vieras Seppo Lehto teki eduskunnassa natsitervehdyksen, jonka Hirvisaari kuvasi ja vieras laittoi sen blogisivuille, jossa tuetaan Jussi Halla-Ahon euroehdokkuutta. Tällainen natsismin kanssa flirttailu on leikkimistä vakavalla asialla, eikä ole missään nimessä soveliasta kansanedustajalle. Koko eduskunnan arvovallan kannalta on hyvin valitettavaa, että tällaisia hölmöilyjä tehdään.

Tämä viestii keskittyy kuitenkin asiakysymyksiin: 141-tuen jatkoon ja siinä saavutettuun voittoon Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa, sekä Suomen arktiseen strategiaan, jota eduskunta käsitteli keskiviikkona pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Suomelle voitto parlamentissa – Sarvamaa teki ison työn

Suomi on hakenut jatkoa kansallisista varoista maksettavalle Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuelle eli 141-artiklalle. Artikla lähtee siitä, että Suomella on oikeus tähän tukeen, sikäli kun Etelä-Suomen tilojen ongelmat liittyvät Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin. Kun liittymisestä on jo kulunut 18 vuotta, niin ongelmien johtuen juuri liittymisestä on erikseen perusteltava. Tuki on nyt katkolla ja komissio lähti alunperin siitä, että jatkoa ei tulisi lainkaan. Ministeri Jari Koskisen ja valtiosihteeri Risto Artjoen käymien neuvottelujen ja MTK:n aktiivisen lobbauksen ansiosta komissio on lieventänyt kantaansa. Myöskin pääministeri Jyrki Katainen on käyttänyt asiassa arvovaltaansa EU-tasolla.

Nyt näyttää todennäköiseltä, että Suomi saa 141-tuelle jatkon, mikä on erityisen tärkeää sika- ja siipikarjalle, sekä kasvihuoneille. Muiden tuotantomuotojen osalta tukea voidaan maksaa CAPin sisältä. Tuen taso on toki alaneva, kuten se on ollut tähänkin asti. Suomen tavoite on kuitenkin lieventää alenemaa huomattavasti aiemmasta ja huolehtia tuen jatkumisesta kerralla vuoteen 2020 asti. Samassa yhteydessä pyritään löytämään ratkaisu, jolla turvataan maatilojen sukupolvenvaihdosten järkevä toteutuminen ja edesautetaan nuorten viljelijöiden mahdollisuuksia aloittaa tilanpito.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa Petri Sarvamaa sai läpi ehdotuksensa, jossa Suomen mahdollisuus maksaa kansallisia tukia tulee osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa. Kyse on juridisesta voitosta, mutta se on hyvin merkittävä. Äänin 33-3 maatalousvaliokunta tunnusti Etelä-Suomen maatalouden erityisongelmat. Asia etenee marraskuussa vielä koko parlamentin päätettäväksi, mutta todennäköisesti Sarvamaan ehdotus menee läpi sielläkin. Sarvamaan hyvän henkilökohtaisen työn lisäksi kiitosta on annettava myös saksalaiselle Suomen ystävälle Albert Dessille, jonka painoarvo asian läpiviemisessä oli suuri.

141-tuen jatko ei tule ratkaisemaan Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatalouden kannattavuusongelmia. Erityisesti sikapuolella kyse on tuottajahintojen kehitys on ollut heikkoa ja se syö tilojen kannattavuutta. Viime kädessä vain tuottajahintojen nousu palauttaa kannattavuuden. Ilman 141-tuen jatkoa edessä olisi kuitenkin alasajo, joten kyse on alan toimintaedellytysten turvaamisesta ja kotimaisen ruokatuotannon turvaamisesta.

Arktinen on laaja alue, jossa on monipuolisia mahdollisuuksia

Eduskunta kävi varsin vilkkaan keskustelun Arktisen alueen kehittämismahdollisuuksista. Asia on Suomelle tärkeä, sillä 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvista lähes joka kolmas on suomalainen. Varsinaisesti arktiseksi alueeksi laskettavassa Lapissakin asuu 180000 suomalaista.

Arktinen strategia lähtee siitä, että Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.

Arktinen alue on hyvin laaja ja siellä asuu vähän ihmisiä. Se merkitsee sitä, että oikein organisoimalla arktisen alueen luonnonvarat ja nykyiset elinkeinot voidaan hyvinkin sovittaa yhteen ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Arktisella alueella on tilaa luontomatkailulle, poronhoidolle, kaivostoiminnalle, öljynporaukselle, kalastusmatkailulle, uusille vesivoimahankkeille ja tavalliselle asumiselle.

Suomella on hyvin vahva arktinen osaaminen monilla aloilla. Jäänmurtajamme ovat kysyttyjä koko arktisella alueella, arktisissa olosuhteissa toimivien laivojen rakentamiseen meillä on paljon annettavaa. Suomen tulee olla myös aktiivisesti mukana Norjan , Kanadan ja Venäjän arktisten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Korkeatasoiselle tietotaidolle on siellä kysyntää ja se on myös meiltä oikea tapa toimia. Arktinen luonto on arvokas ympäristö ja sen vuoksi siellä luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla vaatii osaamista.

Hyvää viikonloppua ja hyvää maailman opettajien päivää toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen eduskunta-avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.