Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina 5 vuoden irtisanomissuoja, kriisikunnan koulumarkkinointi, lasten vastuu vanhempien hoidosta ja venäläisten tekemät maakaupat

Hyvä lukija,

Takana on jälleen mielenkiintoinen politiikan viikko. Tässä viestissä nostan esiin kuntakeskusteluun liittyen 5 vuoden irtisanomissuojan ja kriisikunnan koulumarkkinoinnin. Käsittelen myös professori Urpo Kankaan viikon avausta, joka koski lasten vastuuta vanhempiensa hoidosta ja lopuksi kysyn mielipidettäsi maan myynnistä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville, eli siis käytännössä venäläisille ostajille.

5 vuoden irtisanomissuojan aika on ohi

Kuntaliitosten vauhdittamiseksi luotiin porkkana 5 vuoden irtisanomissuojasta liitoskuntien työntekijöille. Nyt tiedetään, että tämä ei ole toimiva ratkaisu. Kouvola käynnisti välittömästi 5 vuoden ajan päätyttyä 320 henkilön vähennysohjelman ja Salo vähentää 200 henkilötyövuotta. Ylipitkä irtisanomissuoja syö kuntaliitoksen taloudelliset hyödyt. Osa henkilökunnasta myös turhautuu, kun uudessa organisaatiossa ei ole omaa osaamista vastaavaa tehtävää.

Työntekijöiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta katsottuna ei ole perusteita sille, että liitoskuntien työntekijöillä on muutostilanteissa selvästi parempi työsuhdeturva kuin esimerkiksi metalliverstaalla, sairaaloissa tai puolustusvoimissa. Suomessa on muutosturva, joka auttaa kaikki työttömiä taloudellisesti, edistää uuden työn tai työllistymistä edistävän koulutuksen saantia. Yksityiseltä puolelta on hyviä esimerkkejä yhdessä TE-toimistojen toteutetuista ”työstä työhön” hankkeista, joiden kautta valtaosa on löytänyt uutta työtä. Sama toimintamalli sopii liitoskuntiin.

Kriisikunta markkinoi kouluaan erityiseduilla

Lavia on yksi Suomen kolmesta kriisikunnasta, joka jo voimassaolevan lain mukaan voidaan liittää naapurikuntaan, koska kunta ei kykene rahoittamaan asukkaidensa palveluita. Liitos tapahtuu ensi vuoden alusta ja kumppanina on todennäköisesti Pori.

Loppusuoralla Laviassa on vain kiihdytetty ja houkutellaan altiivisesti oppilaita muista kunnista. Toisista kunnista Laviaan tuleville lukiolaisille tarjotaan ilmaiset matkat, kannettava tietokone ja oppikirjat ensimmäiselle lukuvuodelle. Mielenkiintoista on nähdä kuinka pitkään nämä tarjoukset ovat voimassa. Porin veronmaksajien päätettäväksi jää annetaanko Laviassa opiskeleville jatkossakin sellaisia etuja mitä muut lukiolaiset Porissa eivät saa.

Lavialaisten halu puolustaa omaa kouluaan on ymmärrettävä. Samaan aikaan on ymmärrettävää, että jollakin on oltava valta viheltää peli poikki silloin, kun kunta jatkuvasti elää yli varojensa.

Professori avasi rajusti: Lasten maksettava vanhempiensa laitoshoito

Perheoikeuden professori Urpo Kangas teki kovan ehdotuksen keskiviikkona : Aikuiset lapset velvoitetaan maksamaan vanhempien laitoshoito, jos hoidettavan eläke ei siihen riitä.

Laitoshoidon hinta vanhainkodissa vaihtelee hoidon vaativuudesta, laitoksesta ja kunnasta riippuen 2500-5500 euron välillä kuukaudessa. Kun tyypillinen työeläke Suomessa on alle 1500 euroa – verot, niin lapsille maksettavaa jäisi todennäköisesti 1200-4200 euroa kuukaudessa. Jos lapsia on useampia, niin summa tietenkin jakautuu. Jos taas yhdellä lapsella on hoidettavana molemmat vanhemmat, niin tuppaantuu.

Nämä luvut katsottuaan jokainen ymmärtää, että tämä ei ole realistinen ehdotus. Vain harva lapsi kykenisi maksamaan vanhempiensa laitoshoidon. Saksassa tällainen vastuu on olemassa ja se on johtanut vanhempien siirtämiseen Puolaan, josta hoidon voi ostaa halvemmalla. Emme varmaankaan halua tällaista kehitystä. Kaiken lisäksi suomalaiset osallistuvat jo nyt laajalti vanhusten hoitoon, koska joka viides suomalainen auttaa säännöllisesti läheistään.

Professorin ratkaisuehdotus on siis väärä, mutta ongelman paikannus oikea. Verotulot eivät riitä nykyisten hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen. Tämä puheenvuoro onkin herättävä. On ymmärrettävä, että nykysysteemillä emme voi rahoittaa kaikkia hyviä asioita. Ne on laitettava tärkeysjärjestykseen ja siirrettävä vähemmän tärkeitä ihmisten itsensä vastuulle. Samaan aikaan on lisättävä työntekoa, koska vain sitä kautta luodaan lisää verotuloja, jotta voidaan esimerkiksi kaikille vanhuksille taata hyvä hoito.

Venäläisten maanostot puhuttavat – mitä mieltä sinä olet?

Edustaja Suna Kymäläisen lakialoite Venäläisten maakauppojen rajoittamisesta on herättänyt laajaa keskustelua. Lakialoitteen mukaan oikeus maanostoon olisi vain vähintään viisi vuotta Suomessa asuneilla. Itse en ole lakialoitetta allekirjoittanut, koska ylipäätään suhtaudun niihin pidättyväisesti.

Keskustelussa ovat nousseet esille ainakin seuraavat asiat:

Puolesta – venäläiset maksavat maasta hyvän hinnan, maanosto-oikeuden rajaaminen antaisi venäläisille maastamme negatiivisen kuvan, joka vaikuttaisi myös turismiin ja ostosmatkailuun. Venäläisillä on iso myönteinen vaikutus aluetalouteen Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Vastaan – Venäläiset ovat nostaneet hintatason Saimaan rannoilla tavallisten suomalaisten ulottumattomiin, osa venäläisistä maanomistajista ei hoida velvoitteitaan, Venäjä ei anna suomalaisille vastaavaa oikeutta ostaa maata rajanpinnasta Karjalasta.

Mitä mieltä sinä olet ja millä perusteella? Kuulen mielelläni tästä asiasta mielipiteitä.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen kansanedustajan avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.