Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Ukraina, Fennovoima ja venäläisten maanosto-oikeus

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti käsittelee Fennovoimaa ja Ukrainaa. Lisäksi käyn läpi yhteenvedon vastauksia viime viikon kysymykseen Venäläisten maanomistuksesta Suomessa.

Krimillä rikottu kansainvälistä oikeutta, Itä-Ukraina keskiössä

Venäjän haltuunotto Krimillä on tuomittu kansainvälisesti laajasti. Venäjän toimet ovat rikkoneet kansainvälisiä sopimuksia. Pakotteiden sijasta nyt etsitään kuitenkin ulospääsytietä kriisiin. Krimin aluehallinnon halu liittää Krimi nopeasti Venäjää kärjistää kriisiä. Ukrainan hallitus pitää Krimin kansanäänestystä laittomana. Venäjä on kuitenkin jo aloittanut lain valmistelun, joka mahdollistaa Venäjän ulkopuolisten alueiden liittymisen Venäjään. Krimillä on venäläisiä juuria Katariina Suuren ajasta lähtien, vaikka alkuperäiskansa onkin Tataarit. Hrutshevin aikana Krimi kuitenkin liitettiin pysyvästi Ukrainaan ja nyky-Ukrainan rajat on kansainvälisillä sopimuksilla turvattu.

Kriisin leviäminen Krimiltä Itä-Ukrainaan käynnistäisi välittömästi lännen puolelta mittavat taloudelliset pakotteet. Itä-Ukrainassa on myös venäläistaustaista väestöä ja Itä-Ukrainalla on taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa. Esimerkiksi Harkovassa ja Donetskissa on myös käyty paikallisten välillä käsirysyä siitä minkä maan lippu kunnantalolla liehuu. Itä-Ukraina on kuitenkin niin kiistaton osa Ukrainaa, että Venäjän aktivoituminen siellä johtaisi isoon konfliktiin.

Suomen näkökulmasta katsottuna esiin nousee kaksi asiaa: Maanpuolustuksellinen ja taloudellinen ulottuvuus. Vaikka Ukrainan tapahtumat eivät välittömästi uhkaakaan Suomea, niin kansallisesta puolustuskyvystä on pidettävä huolta ja se edellyttää määrärahojen korotusta tulevalla vaalikaudella. NATO-jäsenyys on myös hyvä ottaa aktiiviseen harkintaan sen jälkeen, kun akuutti kriisi on ohi.

Taloudellisesti Venäjä on Suomen toiseksi suurin vientimaa ja suurin tuontimaa. Myöskin venäläisten turistien ostosmatkat Suomeen ovat kaupan kannalta tärkeitä. Krimin tapahtumat ovat jo nyt laskeneet ruplan kurssi suhteessa euroon (20 prosenttia tämän vuoden aikana, tarkistettava), mikä automaattisesti vähentää venäläisten ostosmatkoja Suomeen. Mahdolliset talouspakotteet Venäjälle vaikeuttavat puolestaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä Venäjän markkinoilla. Suomen kannalta olisi siis eduksi, että ratkaisu kriisiin löytyisi ilman talouspakotteita.

Fennovoiman päätöksenteko etenee johdonmukaisesti

Fennovoiman hankkeen osalta asian käsittely etenee johdonmukaisesti. Todennäköisesti hallitus päättää asiasta kesällä ja eduskunta syksyllä. Asia tulee uudelleen eduskunnan käsittelyyn, koska oikeuskansleri määritteli tarpeen luvan täydentämisestä. Keskeinen syy on se, että reaktori on teholtaan pienempi kuin vuonna 2010 periaatepäätöksellä myönnettiin ja laitostoimittaja on vaihtunut. Fennovoiman osake-enemmistö on suomalaisilla. Mukana ovat esimerkiksi Outokumpu ja Rautaruukki, sekä lukuisa joukko alueellisia energiayhtiöitä ympäri Suomea.

Hallituksen sisällä Fennovoima päätöksestä ei neuvotella, vaan asia etenee normaalina lupaprosessina eduskunnan käsittelyyn. Näillä näkymin eduskunnan enemmistö puolustaa hakemusta. Vihreät ja Vasemmistoliitto päättävät omalta osaltaan jatkostaan hallituksessa, mutta se ei vaikuta Fennovoima-ratkaisuun.

Fennovoiman ydinvoimalaitos koostuu lämpöteholtaan enintään 3200 megawatin ja sähköteholtaan 1200 megawatin AES 2006-painevesireaktorista. Rosatom on kiinnostunut rakentamaan Suomeen, koska se saa Hanhikiven ydinvoimalasta preferenssikohteen. Suomen vaatimustaso on ydinvoimalan rakentamisessa erittäin tiukka, joten meillä hyväksytty laitos soveltuu myös muualle.

Suomelle kyse on energiaomavaraisuuden kasvattamisesta ja kohtuuhintaisen energian turvaamisesta suomalaiselle teollisuudelle ja kuluttajille. Kyse on 4-6 miljardin investoinnista, jolla on huomattava vaikutus kansantalouteen. Uuden ydinvoimalan myötä annamme signaalin siitä, että Suomessa on tavoitteena turvata energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytykset myös tulevina vuosikymmeninä.

Paljon vastauksia maanostosta: Vastavuoroisuus nousi kärkeen

Viime viikon kysymys venäläisten maanosto-oikeuden rajoittamisesta poiki kymmeniä vastauksia. Kiitokset kaikille vastanneille! Suurin osa vastaajista oli rajoitusten kannalla, mutta osa myös niitä vastaan. Yleisimmin käytetty argumentti oli vastavuoroisuus. Koettiin tärkeäksi, että suomalaisilla olisi vastavuoroisesti mahdollisuus ostaa maata Karjalasta. Tästä asiasta on keskusteltu Suomen ja Venäjän valtiojohdon välillä. Venäjältä lupaa ei ole herunut, koska maalla on kaikilla sen rajoilla maanostorajoituksia. Tämän taustalla on jo neuvostoaikainen perinne, jolloin käytännössä raja jopa sosialistisiin naapurimaihin oli kiinni. Ymmärrän hyvin, että monet karjalaistaustaiset haluaisivat ostaa maata Venäjältä. Kun itselläni sinne ei ole vastaavia tunnesiteitä, niin itse en ostaisi sieltä eurollakaan, vaikka saisikin. Vastavuoroisuuden vaatimus on kuitenkin tärkeä periaate.

Lisäksi rajoituksia puolustaneissa vastauksissa pelättiin Venäjän maanmiespolitiikkaa ja vedottiin myös venäläisten Suomessa kesken jääneisiin hankkeisiin. Maanostovapautta puolustaneet puolestaan argumentoivat vapaan kaupan, Suomen tarvitsemien pääomien ja ylipäätään kansainvälistymisen puolesta. Maanosto-oikeutta ei tietenkään voi rajata vain venäläisiä koskien, vaan se koskee samalla tavalla kaikkia EU:n ulkopuolisia kansalaisia. Tästä asiasta keskustelu jatkuu, iso kiitos laajasta palautteesta!

Lopuksi vielä onnittelut Vexvelle Sastamalaan tasavallan presidentin myöntämästä valtakunnallisesta viennin edistämispalkinnosta!

Hyvää viikonloppua,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen kansanedustajan avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.