Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina metsien kiinteistöverokysymys, kerjäämisen rajoittaminen sekä ex-nokialaisten työllistyminen

Arvoisa lukija,

Tälläkin viikolla poliittista keskustelua hallitsee Ukrainan tilanne ja siihen liittyvät pakotteet. Lännen pakotteiden kärki on nyt yksittäisten Putinin lähipiirissä olevien liikemiesten toimien rajoittamisessa. Kansalaisten keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa. Itä-Ukrainassa on edelleen paikallisia yhteenottoja Ukrainan hallituksen ja Venäjän tukijoiden välillä. Tilanne on siis edelleen epävakaa ja heijastuu vähintään taloudellisena epävarmuutena myös Suomeen.

Kotimaisessa keskustelussa kärki on kehysriiheen valmistautumisessa. Ensi maanantaina ja tiistaina hallitus päättää talouden tasapainottamisesta ja kilpailukykyä vahvistavista toimista. Kehysriihen tuloksista lähetän ensi viikolla erikseen viestin.

Tämä viesti keskittyy kolmeen asiaan:

  1. Johtamani Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan kannanottoon, jossa kumotaan SAK:n esitykset koskien maa- ja metsätaloutta.
  2. Lakialoitteeseen kerjäämisen rajoittamisesta, jonka olen tehnyt yhdessä Kari Rajamäen ( SDP ), Antti Rantakankaan ( KESK ) ja Reijo Tossavainen ( PS ) kanssa.
  3. Uunituoreisiin lukuihin Ex-nokialaisten työllistymisestä.

SAK antoi maajussille täyslaidallisen – kiinteistöveroa metsälle ei tule säätää

SAK:n kehysriihitavoitteissa saivat kyytiä maanviljelijät ja metsänomistajat. SAK esittää maataloustukien leikkausta, pääomatulojen progressiivista verottamista ja 120 miljoonan euron kiinteistöveroa metsämaalle ( 1 % lasketusta metsävarojen arvosta ).

Yksikään näistä esityksistä ei ole kannatettava. Maataloustukia on jo etupainotteisesti leikattu, pääomaveroa on jo korotettu ja porrastettu. Metsämaan kiinteistöverolle ei puolestaan ole tarvetta, koska puukauppa toimii hyvin ja hintakehitys on ollut maltillista. Pikemminkin puukaupassa on nyt ostajan markkinat, joten metsäteollisuuden toimintaedellytykset eivät jää puun saannista kiinni. Asialla on myös sosiaalinen puolensa, jonka SAK:n olisi luullut ymmärtävän: Monet metsänomistajat ovat palkansaajia tai eläkeläisiä ja tienaavat vähemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta tyrmäsi tänään kokouksessaan SAK:n maa- ja metsätalousasioita koskevat esitykset.

Kerjäämiselle rajoituksia Norjan malliin

Norjassa kerjäläisten on haettava poliisilta rahankeräyslupa, jonka toimialueen poliisi määrittää. Kerjääminen voidaan siten rajoittaa pois esimerkiksi kaupungin keskustoista, julkisista paikoista, kesätapahtumista jne. Kun poliisi tietää kuka kerjää, niin myös mahdolliset huijarit (esim. kuuroina esiintyvät) saadaan helpommin kiinni. Samoin voidaan paremmin selvittää liittyykö kerjäämiseen ihmiskauppaa tai oheisrikollisuutta, joista molemmista on näyttöä myös Suomea koskien. Romanian kansalaiset epäiltiin syyllisiksi Suomessa vuonna 2010 yhteensä 2500 rikoksesta ja Romaniassa on tuomittu Suomeen kerjäläisiä välittäneitä henkilöitä.

Kerjäämisen täyskielto Tanskan tapaan olisi paras ratkaisu. Norjan mallin mukainen rajoittaminen poistaisi kuitenkin pahimmat epäkohdat ja tälle aloitteelle on eduskunnassa laaja tuki. Aloitteemme on allekirjoittanut jo yli 90 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta ja nimien keruu jatkuu vielä ensi viikolla.

Ex-nokialaiset työllistyneet varsin hyvin

Tänään saatiin positiivisia uutisia ex-nokialaisten työllistymisestä. Korkeakoulutetuista työttömistä lähes 70 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan ja joka kymmenes opiskelee. Työttömänä on 22 prosenttia. Uusista työpaikoista yli puolet on vakituisessa työsuhteessa olevia ja 9 prosenttia toimii yrittäjinä. Yksilöllisesti työllistämisessä auttanut Bridge-hanke on siis osoittautunut hyvin toimivaksi.

Suurista määristä johtuen edelleen ex-nokialaisia työttömiä on Tampereella 150, Oulussa 250 ja pääkaupunkiseudulla 450. Pahin tilanne on Salossa, jossa matkapuhelintehtaan lopettamisen jäljiltä on työttömänä 1200 henkeä, joista monilla koulutuspohja on vähäinen. Korvaavia työpaikkoja on syntynyt varsin vähän, tosin juuri tänään julkistettiin Salossa aloittavan 100 henkeä työllistävän lääketehtaan. Moni työllistynyt ex-nokialainen tekee nyt töitä aiempaa pienemmällä palkalla. Valtaosa on kuitenkin tyytyväisiä omaan tilanteeseensa.

Bridge-hankkeen menestys osoittaa, että ”työstä työhön” tyyppisiin hankkeisiin kannattaa satsata myös yhteistä rahaa. On hyvin tärkeää, että työn menettämisen jälkeen löytyy heti uusi työ, oma yritys tai opiskelupaikka, jotta pysyy elämässä kiinni. Työttömyyden pitkittyessä paluu työelämään aina vaikeutuu, minkä vuoksi on satsattava jo irtisanomisaikana jatkotoimiin.

Hyvää viikonloppua!
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen kansanedustajan avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.