Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina kehysratkaisut ja sote-uudistus

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla on tehty merkittäviä päätöksiä ja siksi viikkoviesti tulee jo nyt. Tässä viestissä asiaa hallituksen kehysriihipäätöksistä (viestistä löydät myös linkin valtioneuvoston yksityiskohtaiseen tiedotteeseen) ja sote-uudistuksesta. Molemmat ovat todella isoja päätöksiä. Ne ovat myös hyvin vaikeita ratkaisuita, mutta välttämättömiä, jotta Suomen talouden vapaa pudotus saadaan hallintaan, talouskasvu käyntiin ja velkaantuminen pystytään taittamaan.

Suomi-talkoot koskettaa kaikkia

Hallitus päätyi leikkaamaan ensi vuoden budjetista 866 miljoonaa menoja ja korottamaan veroja ja maksuja 700 miljoonaa. Kokonaistasapainotus on 2,7 miljardia. Ekonomistien toiveen mukaisesti ratkaisu on etupainotteinen ja menoleikkauksia on veronkorotuksia enemmän. Tämä suhde on oikeinpäin, koska liian suuret veronkorotukset heikentäisivät ostovoimaa ja siten vaurioittaisivat orastavaa talouskasvua.

Leikkaukset ja veronkiristykset koskevat kaikkia. Indekseihin tehdään 0,4 prosentin korotus, joka on linjassa palkankorotusten kanssa, mutta on inflaatiota pienempi. Myös ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan vastaavasti. Indeksien osittainen jäädyttäminen kohdistuu työttömiin, opiskelijoihin ja eläkeläisiin. Lapsilisiä leikataan 7 prosenttia, mikä kohdistuu lapsiperheisiin. Ylimmän tuloveromarginaalin ja korkeampien pääomatulojen veronkorotukset puolestaan kohdistuvat ylimpiin tuloluokkiin. Tosin pääomaveron korotus kohdistuu myös niihin, joilla suurin osa tuloista on pääomatuloa. Kulutusverojen korottaminen ( auto, polttoaine, kotitalouksien sähkö, tupakka ) koskee kaikkia näitä tuotteita käyttäviä kuluttajia. Työmatkavähennyksen oma vastuu myös nousee, mutta onneksi isommilta leikkauksilta vältyttiin.

Vaikeiden päätösten ohella kehysriihessä saatiin myös paljon hyvää aikaan. Metsän kiinteistöveroa ei tullut, turpeen veronkorotuksista luovuttiin eli kotimaisen energian kilpailukykyä parannettiin. Bioenergiaa , cleantechiä ja digitaloutta hyödyntävien yritysten investointeihin lisätään rahoitusta. Tekesille, Finveralle, Finprolle ja yliopistojen yhteisrahoitukseen yritysten kanssa tulee lisää rahaa. Kasvupaketti on yhteensä 600 miljoonaa ja se antaa hyvän piristyruiskeen potentiaalisimmille kasvualoille erityisesti vientimarkkinoille.

Kasvupaketti rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä. Myyntitulot ovat lähes 2 miljardia, josta valtaosa käytetään valtion velan lyhentämiseen. Valtion velka saadaan taitettua suhteessa bruttokansantuotteeseen viimeistään 2017 nykyisten ennusteiden mukaan. Jos Venäjän ongelmat heijastuvat merkittävästi Suomen talouteen, niin uusia päätöksiä tarvitaan seuraavalla vaalikaudella.

”Tehdä piti kun, ei tekemättäkään voinut jättää”. Tämä ehkä kuvaa parhaiten fiiliksiä täällä eduskunnassa tällä hetkellä. Päätösten vaikutukset tuntuvat arkielämässä, mutta talouden tasapainottamiselle ei ole vaihtoehtoa, jos haluamme pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta. Kaikille puolueille paketissa on vaikeita ratkaisuja, mutta Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta muut kokivat tehtäväkseen kantaa vastuunsa. Kansan päätettäväksi jää tuetaanko vastuunkantajia vai niitä, jotka tosi tilanteen tullessa vastaan lähtevät käpälämäkeen.

Yksityiskohtaisesti hallituksen tekemät linjaukset löydät täältä.

Historiallinen sote-uudistus – yksityiskohdat auki

Sunnuntaina tehty sote-uudistus on historiallinen. Hallituspuolueiden lisäksi mukana olivat oppositiopuolueet, joiden tuki asian etenemiselle oli välttämätön. Tämän periaatepäätöksen jälkeen ryhdytään lainvalmistelussa ratkomaan yksityiskohtia. Valmisteluvastuu on ministeriön lisäksi parlamentaarisella työryhmällä.

Sote-uudistuksen kiistattomia hyviä puolia on perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integrointi ja vaativimman hoidon keskittäminen viiteen yliopistosairaalaan, mikä vahvistaa Taysin asemaa. Uudet sote-alueet ovat riittävän isoja toimijoita, jotta ne kykenevät toiminnallisesti ja kustannustehokkaasti järjestämään sote-palvelut omalla alueellaan.

Jatkovalmistelussa on pidettävä huolta siitä, että toimijoiksi eivät jää pelkästään julkiset sairaalat. Yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita tarvitaan kirittäjiksi, jotta kustannuksia ja hoidon laatua voidaan vertailla. Aluesairaaloiden tulevaisuuden kannalta keskeistä on työnjako yliopistosairaalan ja aluesairaaloiden välillä, sekä mahdollisuus toimia yhdessä ulkoisen kumppanin kanssa. Esimerkiksi Vammalan aluesairaala tarvitsee sote-uudistuksen jälkeenkin lisää potilaita ja siten julkisen rinnalle yksityisen kumppanin.

Hyvää viikon jatkoa,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen kansanedustajan avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.