Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina VR:n kumipyöräliikenne, komission maakohtaiset suositukset Suomelle sekä VATT:n tutkimus maahanmuutosta

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kolmeen asiaan: Kirjalliseen kysymykseeni liittyen VR:n toimimiseen maaliikenteessä ja sen mahdollisiin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin, EU:n Suomelle antamiin talouspoliittisiin suosituksiin, sekä VATT:n erinomaisen raporttiin ”Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen”, jossa on perusteellisesti tutkittu maahanmuuton positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia.

Ensi viikolla viesti tulee poikkeuksellisesti sunnuntaina. Analysoin siinä Kokoomuksen puoluekokouksen valintoja ja puoluekokouksen antia, sekä tulevia minihallitusneuvotteluja.

Miksi VR on mukana tavaraliikenteessä ja linja-autoliikenteessä?

Jätin tiistaina omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille Pekka Haavistolle vastattavaksi kysymyksen VR:n maaliikennetoiminnoista. Kysyn miksi VR ei keskity raideliikenteeseen, vaan toimii myös erittäin kilpailuilla rahti- ja linja-autoliikenteessä. Kysyin myös aiheuttavatko VR:n yhtiöt VR Transpoint ja Pohjolan liikenne omalla toiminnallaan markkinahäiriöitä? VR Transpointin liikevaihto vuonna 2013 oli 880 miljoonaa ja Pohjolan Liikenteen 41 miljoonaa. Molemmat ovat omalla alallaan erittäin isoja toimijoita. Kun alan muut toimijat ovat yksityisiä ja kilpailu toimii, niin mikä on se peruste, että valtion kannattaa olla näin vahvasti toimijana näillä aloilla? Odotan vastausta ministeri Haavistolta 3-4 viikon kuluessa. Kysymys perusteluineen löytyy täältä.

Komission maakohtaiset suositukset Suomelle tylyä luettavaa – Ehdot tuli

Suomi sai Komission maakohtaisessa arvioinnissa kouluarvosanoilla mitattuna ehdot. Luokalle ei sentään jääty, mutta läheltä piti. Velkaraja on jo yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta siitä ei rankaistu, koska luvuissa on mukana meidän vastuumme muille jäsenmaille. Velkaantumisemme kasvua ei kuitenkaan voi selittää kriisimaiden tukemisella, vaan yksinkertaisesti käytämme yhteiskunnan maksamiin palveluihin ja etuisuuksiin selvästi enemmän rahaa, kuin veroilla keräämme. Tänä vuonna tämä erotus on 7 miljardia euroa, kun budjetin loppusumma on 52 miljardia.

Hallituksen tasapainottamisratkaisujen ansiosta on kuitenkin vältetty luottoluokituksen lasku. AAA-luottoluokitusta on puolustettava jatkossakin, koska se takaa kohtuullisen korkotason yrityksille, asuntovelallisille ja valtiolle.

Komissio suosittaa Suomelle:

1. Velkakriteerin noudattaminen, kasvua tukeva finanssipolitiikka, 2015-2018 julkisen talouden ohjelman läpivieminen, kestävyysvajeen supistaminen ja kasvun edellytysten vahvistaminen.

2. Kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen kustannustehokkuutta lisäävällä tavalla.

3. Työvoiman tarjonnan lisääminen. Eläkeiän sopeuttaminen elinaikaodotteeseen, varhaisen työmarkkinoilta poistumisen vähentäminen, ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen, pitkäaikaistyöttömien ammatillisen koulutuksen kehittäminen.

4. Kilpailun lisääminen tuote- ja palvelumarkkinoilla, terveen kilpailun edistäminen maankäyttö- ja rakennuslakia muuttamalla.

5. Pienten yritysten viennin edistäminen, kasvuyritysten toimintaedellytysten vahvistaminen, teollisuuden monipuolistaminen, sekä Suomen ja Viron välisen kaasuputken vauhdittaminen.

VATT:n tutkimus avaa maahanmuuton hyötyjä ja haittoja

VATT:n tutkimus ”Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen” on 50 sivua painavaa tekstiä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Suosittelen tätä luettavaksi erityisesti niille, jotka ovat maahanmuutosta kiinnostuneita. Tutkimus on hyvin realistinen kuvaus todellisista vaikutuksista.

Tässä lyhyesti muutamia poimintoja:

– Suomessa on 250000-300000 maahanmuuttajaa tulkinnasta riippuen ja heistä alle kuudennes on pakolaisuuden tai suojelun perusteella tulleita. Suurin on siis tullut perheenjäseninä, töihin tai opiskelemaan.

– Yli puolet maahanmuuttajista on 20-34 -vuotiaita, alle 60-vuotiaita maahanmuuttajia on 2 prosenttia. Maahanmuuttajat lisäävät työikäisen väestön määrää. Myös poismuutto on varsin yleistä. Maahanmuuton päämotiivi on parantaa omaa tulotasoaan. Suomen palkkataso houkuttelee maahanmuuttaja entisen Neuvostoliiton alueelta. Nämä maahanmuuttajat ja OECD-maista tulevat pärjäävät Suomessa parhaiten, koska heidän koulutuksellaan ja työkokemuksellaan on täällä eniten käyttöä.

– Heikomman koulutustason omaavien henkilöiden osalta kotouttamisella voidaan edistää merkittävästi työllistymistä ja lisätä maahanmuuttajien omia työtuloja. Tärkeintä on opettaa Suomen kieltä. Vaikeimmin työllistyvien maahanmuuttajien osalta kotoutumisen resurssit on oltava kunnossa. Tämä myös tarkoittaa sitä, että tulijoiden määrän on pysyttävä kohtuullisena suhteessa Suomen voimavaroihin.

– Maahanmuuttajat tienaavat keskimäärin kolmanneksen valtaväestöä vähemmän, köyhyysrajan alapuolella on 38 prosenttia. Maahanmuuttajaryhmien välillä on kuitenkin suuria eroja. Eniten tienaavat OECD-maista tulleet. Samalle tasolle nousevat keskimäärin 7 vuotta Suomessa töissä olleet virolaiset ja venäläiset.

– Maahanmuuttajien lasten koulumenestys ja sopeutuminen yhteiskuntaan riippuu pitkälti vanhempien tulotasosta. Verrattuna kantaväestöön oppimistulokset ovat samoja tai hieman parempia kuin vastaavan tuloluokan kantasuomalaisissa perheissä. Lähialueilta tulleiden maahanmuuttajien lapset pärjäävät Suomessa vertailuryhmää paremmin.

– Työperäinen maahanmuutto lähtökohtaisesti lisää Suomen tuloja, mutta lisää kilpailua yksittäisistä työtehtävistä, mikä saattaa vaikuttaa palkkakehitykseen joillakin aloilla.

Lisää monia mielenkiintoisia tutkimustuloksia löytyy VATT:n analyysistä, johon pääset tästä linkistä.

Aurinkoista kesäviikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.