Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena puheeni Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

Arvoisa lukija,

Tällä kertaa viikkoviestini koostuu pitämästäni puheenvuorosta Kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Puheenvuorossa esitän ryhmälle näkemyksiäni eduskuntaryhmän puheenjohtajana nykytilasta sekä siitä mitä meidän pitäisi tehdä.

Puhe kesäkokouksessa

Hyvät kansanedustajat,

Rauhallisesta kesästä huolimatta eduskunnan syksy näyttää aikaisempia vuosia kiireisemmältä. Kiristynyt kansainvälinen tilanne Ukrainassa on selvästi suomalaisten mielessä. On ollut vaikeaa ymmärtää, kuinka parin tunnin lentomatkan päässä maamme rajalta eurooppalainen valtio on ajautunut vakavaan kriisiin.

Viimeistään malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen Itä-Ukrainan yllä osoitti myös meille suomalaisille, että Ukrainan tapahtumat koskettavat koko Eurooppaa ja Suomea. Tapahtuneelta ei yksinkertaisesti voi sulkea silmiään.

Suomen hallitus on johdonmukaisesti vaikuttanut koko kriisin ajan EU:n kautta sekä kahdenvälisen keskusteluiden avulla ratkaisun löytymiseksi. Viime päivinä erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käynyt uskottavasti keskusteluja sekä Venäjän että Ukrainan johdon kanssa. Kaikki keinot on käytettävä, jotta ponnistelut johtaisivat rauhanomaiseen ratkaisuun kriisin osapuolten välillä.

Kiristyneellä kansainvälisellä tilanteella on ollut vaikutuksena myös Suomeen, samoin Venäjän heikentyneellä taloustilanteella. Venäjän asettamiin vastapakotteisiin on suhtauduttava äärimmäisen vakavasti, sillä niiden vaikutukset koskettavat myös suomalaista elintarviketuotantoa, lukuisia yrityksiä ja monien perheiden toimeentuloa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka ovat tehneet vaikuttavaa työtä kriisin aikana ja etsineet keinoja suomalaisyritysten ja niiden työpaikkojen turvaamiseksi.

Koko Suomen valtionjohdon – tasavallan presidentti Niinistön, pääministeri Stubbin ja ulkoministeri Tuomiojan toiminta Ukrainan kriisissä ansaitsee kansakuntamme yksimielisen ja jakamattoman tuen.

Kokoomus uskoo siihen, että Suomi selviää kohdatuista haasteista. Nyt politiikassa ei ole irtopisteiden keräämisen aika, vaan puolueiden on kyettävä rakentavaan yhteistyöhön. Tarvitaan lisää luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen.

Tämän aamun gallupit osoittivat, että suomalaiset luottavat Kokoomuksen tapaan hoitaa Suomen asioita vastuullisella tavalla.

Hyvät edustajat,

Hallitus kokoontuu parin viikon kuluttua käsittelemään valtionvarainministeriön budjettiesitystä ensi vuodelle. Budjettiesitys on rakennettu vaikeana taloudellisena aikana, eikä uusia lupauksia hyvistä asioista voi antaa. Esitys on pääpiirteittäin oikeansuuntainen ja vie Suomen julkista taloutta kestävämmälle pohjalle.

Budjettiesityksen toimet vahvistavat julkista taloutta ja luovat edellytyksiä uudelle kasvulle. Valtion velanotto vähenee ensi vuonna merkittävästi, noin kolmella miljardilla eurolla. Tavoite velkaantumisen taittamiseksi lähenee. Hallituksen tekemät sopeutuspäätökset alkavat vaikuttaa.

Tämä on tärkeää Kokoomukselle siksi, että julkinen talous saadaan terveelle pohjalle. Suomalaisille tärkeiden palveluiden rahoitus pitää turvata siten, etteivät tulevat sukupolvet joudu samalla kohtuuttoman velkataakan kantajiksi.

Rakennepaketin toimilla kurotaan umpeen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Monet rakennetoimet vaativat edelleen tarkentamista ja lisäpäätöksiä. Julkisen talouden tervehdyttämiseksi hallituksen on pidettävä kiinni siitä, että rakennepaketti laitetaan toimeen kokonaisuudessaan.

Mikäli tavoite ei näytä toteutuvan, hallituksen on oltava valmis tekemään täydentäviä esityksiä uusiksi rakennetoimiksi tai esimerkiksi kuntien tehtävien ja normien purkamiseksi. Rakennepaketin ja kuntien normipurulle asetetuista tavoitteista ei pidä tinkiä. Kestävyysvajeen taittaminen edellyttää myös eläkeratkaisua, joka on mittasuhteiltaan oikea.

Jo tehdyistä lukuisista päätöksistä huolimatta on muistettava, että otamme edelleen velkaa miljardikaupalla hyvinvointimme rahoittamiseksi. Jo tehdyt päätökset eivät vie meitä vielä maaliin asti. Tulevina vuosina tarvitaan lisää päätöksiä, uraa on kuljettava eteenpäin.

Suomalaisille antamamme hyvinvointilupauksen säilyttämiseksi emme voi jättää päätöksiä tekemättä saati jäädä kiistelemään budjetin yksityiskohdista. budjettiesityksen kokonaisuus on ratkaiseva asia Kokoomukselle ja Suomelle, eivät niinkään sen yksittäiset esitykset.

Hyvät kansanedustajat,

Tällä hallituskaudella olemme tehneet merkittävästi töitä, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Julkisen talouden tilanne on vaatinut myös sopeutustoimia, jotka ovat vaikuttaneet tavalla tai toisella kaikkiin suomalaisiin. Näitä taloustalkoita on tehty yhdessä.

Pelkät taloustalkoot eivät riitä nostamaan Suomea ylös suosta kovalle maalle. Suomi tarvitsee panostuksia sivistykseen, osaamiseen ja koulutukseen. Ilman vahvaa osaamista, kykyä luoda ja oppia uutta ei voi syntyä oikeaa, pitkäaikaista kasvua.

Kokoomus pitää tärkeänä, että hallitus on julkisen talouden remontin keskellä panostanut myös koulutukseen ja tutkimukseen muun muassa pääomittamalla yliopistoja, panostamalla ilman tutkintoa olevien aikuisten koulutukseen ja tukemalla yritysten mahdollisuuksia osaavan työvoiman saamiseksi oppisopimuskoulutusta kehittämällä.

Hallitus on panostanut myös perusopetuksen laatuun suuntaamalla varoja opetusryhmien pienentämiseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Pienillä panostuksilla on saatu vuosien mittaan paljon hyvää aikaiseksi.

Valtionvarainministerin budjettiehdotus olisi toteutuessaan kylmää kyytiä osaamisen ja tutkimuksen kehittämiselle. Valtionvarainministerin esittämät leikkaukset tutkimuksen ja yliopistojen rahoitukseen sekä opettajien täydennyskoulutukseen uhkaavat rapauttaa pohjaa uudelta kasvulta, joka nimenomaan perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja uusille innovaatioille.

Valtionvarainministerin ehdotus olisi takapakki suomalaiselle osaamiselle, eikä se edusta sitä tulevaisuuteen katsovaa linjaa, johon Kokoomus uskoo.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa onkin viisautta käyttää niukat varat parhaalla mahdollisella tavalla koulutuksen ja osaamisen hyväksi. Tarvitaan huolellista valmistelua ja harkintaa siitä, miten suomalainen koulutus hyötyy eniten.

Opetusministerin johdolla valmisteltu esitys oppivelvollisuusiän nostamiseksi ei valitettavasti täytä hyvän valmistelun kriteereitä. On edelleen epävarmaa, pystytäänkö esitys toteuttamaan sovitulla 15 miljoonan euron sijoituksella.

Sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta ollaan viemässä eteenpäin ilman varmuutta siitä, mitkä sen todelliset kustannukset ovat. Suunta on huolestuttava.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että oppivelvollisuusiän nostamisesta teetätetään ulkopuolinen selvitys uudistuksen todellisista kustannuksista hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitulla tavalla, jotta uudistuksen kustannuksista saadaan asiantunteva varmuus. Hutilointiin näin suurissa uudistuksissa ei ole varaa.

Hyvät kollegat, arvoisat kuulijat,

Me kaikki tiedämme, että Suomi on valtavien haasteiden edessä.

Tälle vuodelle on ennustettu mitätöntä 0,2 % talouskasvua. Työttömyys on liian korkealla, yli yhdeksässä prosentissa. Väestömme ikääntyy niin, että 2030 jokaisen työssä käyvän suomalaisen pitäisi karkeasti ottaen elättää itsensä lisäksi toinen suomalainen, kun aiemmin meillä oli kaksi työssäkäyvää yhtä huollettavaa kohden.

Suomi kuuluu kiistatta globalisaation voittajiin. Suomi on hyötynyt globalisaatiosta eniten maailmassa, vuoden 1990 jälkeen noin 1 500 euroa henkeä kohden vuosittain, kun esimerkiksi kiinalaisten hyöty samana aikana oli 80 euroa vuodessa henkeä kohden. Ilman kansainvälistä kauppaa olisimme huomattavasti köyhempi maa.

Pitkän aikavälin kilpailukykytekijät ovat Suomella hyvät. Olemme turvallinen ja ympäristöystävällinen maa, jossa on korkeasti koulutettu työvoima. Vienti ja kasvu eivät kuitenkaan tällä hetkellä vedä, sillä olemme ainakin väliaikaisesti hinnoitelleet itsemme ulos monilta maailman markkinoilta.

Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kohonneet vuodesta 2000 yli 35 %, kun esimerkiksi Saksassa luku on vain 10 %. Suomessa kokoaikatyötä tekevien palkansaajien todellinen viikkotyöaika on EU:n lyhin. Pitkällä aikavälillä tehdyn työn määrä on vähentynyt maltillisesti, ja palkat nousseet tasaisesti.

Kilpailukyvyn menetys näkyy. Kesäkuun lopussa työttömänä oli yli 330 000 suomalaista. Pelkästään teollisia työpaikkoja on hävinnyt Suomesta vuoden 2007 jälkeen 73 000. Vienti on romahtanut: vaihtotase oli 2008 noin 8 miljardia ylijäämäinen, tämän vuoden alussa noin 2 miljardia alijäämäinen.

Rakensimme hyvinvointiyhteiskuntamme vahvan teollisen kasvun vuosina sotien jälkeen ja sementoimme sen globalisaation tuomilla rahavirroilla 90-luvun laman jälkeen.

Nyt olemme kiistatta tilanteessa, jossa meidän täytyy kysyä, voimmeko jatkaa noiden aikojen rakenteilla. Mikä on yhteiskunnan tehtävä ja mikä on yksilön vastuu? Ovatko julkiset menomme ja yhteiskunnan vastuut suhteutettu viime vuosien ja lähitulevaisuuden menestyksen tasolle?

Hyvät kuulijat,

Suomella ja meillä suomalaisilla on kaikki edellytykset pärjätä globaalissa kilpailussa. Suomalaisessa osaamisessa, luottamuksellisessa yhteiskunnassa ja ahkeruudessa on valtava potentiaali.

Poliitikot, virkamiehet tai akateemikotkaan eivät kuitenkaan voi tietää, mistä tulevaisuuden kasvu ja työpaikat syntyvät. Ne syntyvät vapailla markkinoilla, ihmisten luovuuden ja yritteliäisyyden kautta. Kaiken menestyksen lähde on jatkossakin työ. Kun ratkaisemme työhön liittyvät ongelmat, talous tulee perästä.

Ensinnäkin, meidän on parannettava työmme hintakilpailukykyä.

Yksikkötyökustannuksiin voidaan vaikuttaa työn tuottavuutta lisäämällä, jota tehdään työpaikoilla joka päivä. Palkkoja ei voida alentaa, koska monissa kodeissa ollaan jo nyt tiukilla ja kotimainen ostovoima turvaa palvelualojen työpaikat. Työaikaa sen sijaan voidaan maltillisesti pidentää.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin 8 tunnin työpäivällä ja 40 viikkotunnilla. Tällä hetkellä työaika on 37,5 tuntia. Miten pitkää työviikkoa meillä on nykyään varaa tehdä, kun globaali kilpailu haastaa meidät kovemmin kuin koskaan?

Eräs suurimpia tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaista on tulevaisuuden työ. Voimmeko olettaa, että entisajan työmarkkinamalli toimii nykymaailmassa, joka muuttuu aina vain entistä nopeammin: työ on monipuolisempaa, kansainvälisempää ja verkottuneempaa kuin koskaan.

Kun muu maailma on edennyt ruukkiajasta digiaikaan, voimmeko oikeasti olettaa, että työ ei muuttuisi? Että lakejamme ja asenteitamme ei tarvitsisi päivittää uuteen aikaan?

Muutos on ainoa varma asia. 40 vuoden työurat saman työnantajan palveluksessa ovat katoava luonnonvara. Yrittäjyyden, opiskelun ja työntekijänä olemisen raja-aidat hämärtyvät ja menettävät merkitystään. Työelämän joustavuutta on lisättävä kaikilla tasoilla. Tähän liittyy esimerkiksi se, että yrittäjien sosiaaliturvaa on parannettava ja työllistämisen lainsäädännöllisiä esteitä purettava.

Työmarkkinoillamme on erilaisia työtehtäviä ja ammattikuntia. Toiset ammatit ovat globaaleja kuten taiteilijan tai tutkijan ammatti ja toiset paikallisia kuten autonkuljettajan tai kampaajan ammatti. Onko viisasta säätää hyvin erilaisille työmarkkinoille samanlaisia lakeja ja käytäntöjä? Vai tulisiko meidän esimerkiksi lisätä paikallista sopimista varsinkin silloin, kun työpaikat ovat vaarassa, kuten Saksassa tehdään?

Työttömyyden hoidossa ei tulevaisuudessakaan ole taikatemppuja. Talouskasvu, joustavammat työmarkkinat, kannustava sosiaaliturva, sekä osaamisen kehittäminen ovat keinot työttömyyden vähentämiseksi.

Hyvä kysymys on kuitenkin se, miksi kasvavan työttömyydenkin aikana joillakin aloilla podetaan työvoimapulaa ja työntekijöitä saadaan vain ulkomailta? Onko työn verotus tasolla, joka kannustaa ottamaan vastaan osa-aikaisiakin töitä tai tekemään ylitöitä, jos niitä on tarjolla?

Vieläkin isompi kysymys on, onko meillä inhimillisesti tai taloudellisesti varaa passiiviseen sosiaaliturvaan, vai tarvitsemmeko enemmän osallistavuutta? Nuorten kohdalta vastauksemme tähän kysymykseen on EI ja siksi meillä on nuorisotakuu. Ministeri Risikon johdolla osallistavasta sosiaaliturvasta on jo aloitettu kokeilu, jota on vietävä johdonmukaisesti eteenpäin.

Työstä syrjäytynyt ei ole onnellinen. Lähtökohtaisesti jokainen haluaa antaa oman panoksensa yhteiseksi hyväksi ja siihen on annettava mahdollisuus. Tämän uuden mahdollisuuden tulee tarkoittaa myös mahdollisuutta kouluttautua uudelleen. Tähän liittyvät kysymykset siitä, onko nykyinen aikuiskoulutusjärjestelmämme riittävän nopealiikkeinen vai tarvitsemmeko uusia tapoja hankkia ihmisille osaamista esimerkiksi koulutussopimusten avulla?

Kunhan saamme työmarkkinamme toimivammiksi, työn hinnan kilpailukykyiseksi ja talouden kasvuun, uusia mahdollisuuksia löytyy!

Bioenergialla voimme luoda työpaikkoja ympäri Suomen, torjua ilmastonmuutosta sekä parantaa energiaomavaraisuuttamme. Kotimainen bioenergia edellyttää järkevää verotasoa turpeelle ja riittävää tukea hakkeelle. Vesivoimaa voimme lisätä ja sekin on askel eteenpäin, jos tuontiydinvoimaa voidaan korvata Suomessa ja suomalaisenemmistöisessä yhtiössä tuotetulla ydinvoimalla.

Cleantechistä voimme luoda suomalaisen vientialan teknologiasta, jolla ratkotaan ympäristöongelmia maailman joka kolkassa. Digitaloudessa on valtavat mahdollisuudet, kuten pelialan menestyneet yritykset ovat jo meille osoittaneet.

Suomalaisesta puusta voidaan tulevaisuudessa tehdä mitä monipuolisimpia tuotteita. Metsä Groupin Äänekosken miljardi-investointi on merkki siitä, että alalla on taas lupaavia näkymiä.

Myös perinteisemmillä aloilla itää uusi toivo. Turun telakan jatkuminen ja toimialan pelastaminen on esimerkki kansainvälisen perheyhtiön ja Suomen valtion onnistuneesta yhteistyöstä. Turkuun saatiin kerralla miljardin tilaukset ja 10 000 henkilötyövuotta töitä. Kiitokset elinkeinoministeri Vapaavuorelle tämän asian hoitamisesta.

Kone-, kaivos- ja metallituoteteollisuudessa tuotannon huipputeknologia ja ympäristöosaaminen voivat olla ennennäkemättömiä kilpailutekijöitä. Teollinen internet tekee tuloaan, ja Suomessa on vahvaa osaamista sekä teollisesta tuotannosta että ICT-alalta. Toimintaympäristöstä on kuitenkin pidettävä huolta. Esimerkiksi kaivostoiminnan verotuksen tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Erityistä huomiota talouden rakenteessamme on kiinnitettävä investointeihin. Reaali-investoinnit Suomeen ovat nyt huolestuttavan vähäisiä. Teollisuuden kiinteät investoinnit ja tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat pudonneet muutamissa vuosissa yhdeksästä miljardista kuuteen miljardiin. Tämä suunta on saatava kääntymään. Investoinnit eivät saa ainakaan jäädä jumiin liian hitaisiin lupaprosesseihin.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu suomalaisen työn kansainvälisestä kilpailukyvystä: sen hinnasta ja laadusta. Kun suomalainen työ pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja talous kasvaa, niin työpaikkojen määrä lähtee kasvuun. Silloin työpaikkoja syntyy myös niille, jotka eivät nyt ole töissä. Työstä kertyvillä verotuloilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmät palvelut: koulutus ja terveydenhoito.

Ilman talouskasvua on edessä ennen pitkää hallitsematon palvelujen alasajo, jolloin heikoimmassa asemassa olevat kärsivät eniten. Viime kädessä suomalaisen työn kilpailukyvyn puolustaminen on heikoimmista huolehtimista. Koska suomalainen työ ei tällä hetkellä ole riittävän kilpailukykyistä, tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan pelastustalkoot.

Kokoomus haluaa tarjota keskusteluun omat, käytännönläheiset ehdotuksensa tulevaisuuden työstä myöhemmin tänä syksynä. Tahdomme myös kuulla suomalaisten kaikki hyvät ideat innostavasta, tehokkaasta ja palkitsevasta työstä, sekä levittää hyviä käytännön esimerkkejä. Näistä sitten koostamme parhaat eväät Suomen haasteisiin.

Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen on meistä suomalaisista itsestämme kiinni! Sitä työtä emme voi jättää muille, laitetaan hihat heilumaan!

Ystävällisin terveisin,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.