Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Naton isäntämaasopimus sekä budjettiratkaisut

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla keskityn viestissä Naton isäntämaasopimukseen sekä budjettiratkaisuihin.

Naton isäntämaasopimus

Suomi tulee allekirjoittamaan lähiaikoina isäntämaasopimuksen Naton kanssa tasavallan presidentti Sauli Niinistön sekä ulkopoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti.

Isäntämaasopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että siihen sitoutunut maa voi tarjota tukea alueelle tuleville Naton sotilasyksiköille. Tukea voidaan antaa kriisi- tai harjoitustilanteissa sekä ympäristökatastrofien uhatessa ja se voi olla luonteeltaan esimerkiksi ruoka- ja polttoainehuollon, majoituksen sekä terveydenhuollon kaltaista. Lisäksi isäntämaasopimus voi mahdollistaa ampumatarvikkeiden luovuttamista, Nato-joukkojen maahantuloa, liikkumista ja harjoitusalueiden käyttöä. Tarkemmin Suomen ja Naton välisestä avusta sovitaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Sopimus ei kuitenkaan velvoita kumpaakaan osapuolta mihinkään, vaan Suomi voi itse päättää suostuuko se tarjoamaan isäntämaatukea silloin kun Nato sitä pyytää tai vastaanottamaan apua silloin kun sitä tarjotaan. Sopimus ei myöskään tarkoita sitä, että Suomen täytyisi sallia kauttakulkua tai vieraita joukkoja omalla maaperällään tai luovuttaa Naton käyttöön ampumatarvikkeita, mikäli Suomi ei itse sitä halua.

Jo aiemminkin Suomi on antanut isäntämaatukea esimerkiksi Suomessa järjestetyissä kansainvälisissä sotaharjoituksissa.

Isäntämaasopimus luo Suomelle parempia valmiuksia poikkeusolosuhteisiin ja vahvistaa näin Suomen puolustuskykyä sekä mahdollisuuksia ulkopuolisen avun saamiseen kriisitilanteissa.

Budjettiratkaisut

Budjettiriihen neuvottelutulos on saavutettu. Vanhojen auki olleiden kysymysten lisäksi VM:n arvio taloustilanteesta muutti tilannetta. VM arvioi, että tänä vuonna Suomen talous ei kasva, ja ensi vuonna kasvu on hidasta.

Keskeisimmät havainnot:

  • Yleisen oppivelvollisuusiän nostamisesta luovutaan, ja varat (15 milj.) kohdistetaan syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Lisäksi koulunkäyntiavustajien lisäämiseksi varataan 10 milj. ja 10 milj. ryhmäkokojen pienentämiseen Rinteen esitykseen verrattuna.
  • Takuueläkettä ei nosteta
  • Eläketuloa huojennetaan esitetyn 70 milj.
  • Lapsivähennys kohdennetaan pieni- ja keskituloisille
  • Heikkenevän talousennusteen vuoksi ensi vuoden velkaantuminen tuleekin olemaan 4,5 mrd. (samoin tämän vuoden ennuste heikkenee 7,4 mrd:in). Päätösperusteinen tasapaino pysyy ennallaan.
  • Metropolihallinto etenee erikseen sovitun mukaisesti
  • Aalto-yliopiston 70 milj lisärahoitusta siirretään tasaerissä (11,7 milj.) vuodessa kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen 2020 mennessä.
  • Kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015 (yliopistoille 11,2 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille 5,4 miljoonaa euroa)
  • Tekesin ja Suomen akatemian suunnitellut leikkaukset perutaan.

Me emme lähteneet hakemaan neuvotteluista yksittäisiä pistevoittoja. Budjetin kokonaisuus on ratkaiseva. Ensi vuonna astuu voimaan sopeutustoimia kolmen miljardin euron edestä. Velkaantuminen vähenee tämän vuoden 7,4 miljardista 4,5 miljardiin. Lisävelkaantuminen johtuu heikentyneestä talousarviosta, joka vähentää verokertymäarviota. Mahdolliset lisäleikkaukset tässä tilanteessa olisivat jo saattaneet vaarantaa ensi vuoden heikon talouskasvun. Budjetin kokonaisuus on oikea. Budjetti on kokonaisuutena hyvä neuvottelutulos vakavassa tilanteessa. Toki työ kasvun edistämiseksi ja julkisen velan tasapainottamiseksi on vasta alussa.

Tarkemmin löydät tietoa vuoden 2015 talousarvioesityksestä täältä.

Hyvää alkusyksyä toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.