Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena ydinvoimaratkaisut

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy ydinvoimaratkaisuun ja Vihreiden lähtöön hallituksesta.

Ydinvoimaratkaisu

Fennovoiman hakemuksen täydentäminen johti Vihreiden lähtöön ja hallitus toimii nyt 102 kansanedustajan hallituksena. Kaventunut enemmistö tuo käytännön muutoksia esimerkiksi eduskunnan työtapoihin, mutta asiaa ei kannata dramatisoida. Hallituksella on edelleen eduskunnassa enemmistö ja yksittäisissä asioissa on mahdollista saada tukea myös joltakin oppositiopuolueelta. Ruotsia on hallittu viimeiset neljä vuotta vähemmistöhallituksella ja parasta aikaa uutta vähemmistöhallitusta muodostetaan.

Viikon pohjanoteeraus oli Ville Niinistön kommentti suomettumisesta Financial Timesissa. Ydinvoimasta ja energiapolitiikasta saa olla mitä mieltä tahansa, mutta jokaisen ministerin pitää kanta vastuuta Suomen kansainvälisestä maineesta.

Lähtökohtaisesti ydinvoiman tarkoituksena on lisätä kotimaista sähköntuotantoa (nyt 10-20 prosenttia sähköstä tuodaan ulkomailta) ja turvata kohtuuhintainen sähkö teollisuudelle ja kansalaisille kuntien energiayhtiöiden kautta. Varmuus kohtuuhintaisen energian saatavuudesta on edellytys teollisille investoinneille Suomeen.

Suomen on myös täytettävä EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet, mikä edellyttää uusiutuvan energian lisärakentamista. Uusiutuvista energiamuodoista vain vesivoima on itsellään kannattavaa. Hakkeen ja turpeen kilpailukykyä Stubbin hallitus on sitoutunut parantamaan ja tästä puhuttiin eduskunnassa budjetin lähetekeskustelussa tiistaina. Energiapalettimme ei kuitenkaan toimi ilman ydinvoimaa, mikä on keskeinen päästötön energiamuoto, joka ei tarvitse yhteiskunnan tukea.

Fennovoiman ja TVO:n lupien osalta olen saanut runsaasti palautetta ja tiedän myös asiaan liittyvien yksityiskohtien kiinnostavan monia. Siksi tämän viestin lopussa ovat yksityiskohtaiset perusteet sille, miksi hallitus päätti esittää luvan täydennystä Fennovoimalle ja miksi TVO:n omalle hankkeelleen pyytämä jatkoaika on tällä hetkellä pöydällä hallituksessa.

Tavattavissa Sofian kanssa – budjettia Sasin kanssa

Tänään perjantaina olen kierroksella Sofia Vikmanin kanssa Koskikeskuksen Linkosuolla 16.30-17.30 ja Pirkkalan Citymarketilla klo 18-19. Tervetuloa keskustelemaan ydinvoimasta, uudesta hallituksesta, Skotlannin äänestyksestä tai mistä tahansa.

Maanantaina 22.9. pidän perinteisen budjettikatsauksen Kimmo Sasin kanssa Metson kirjastossa klo 17. Avaamme Kimmon kanssa budjetin yksityiskohtia ja vastaamme kysymyksiin. Tervetuloa!

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen

LIITE Yksityiskohtaiset perusteet ydinvoimapäätöksille

TVO:n hakemus

Fennovoiman ja TVO:n täydennyshakemukset ovat luonteeltaan hyvin erilaiset. TVO:n hakemuksessa kyse oli juuri lisämääräajan asettamisesta ja Fennovoiman osalta laitostoimittajan vaihtumisesta.

Jotta TEM olisi esittänyt lisäajan myöntämistä TVO:lle, olisi tarvittu yhtiön sitoutuminen ja riittävän kattava selvitys siitä, että Olkiluoto 4 -hanke etenee rakentamisluvan jättämiseen uudessa määräajassa. Tämä sisältää sen, että Olkiluoto 3 on kaupallisessa käytössä sellaisessa aikahaarukassa, että investointipäätös Olkiluoto 4:sta olisi yhtiön tehtävissä. TEM on huomioinut TVO:n syyskuussa toimittamat lisäselvitykset, jossa TVO esittää harkittavaksi uudeksi määräajaksi maaliskuuta 2019. Niidenkään selvitysten perusteella TEM ei ole saanut riittävää varmuutta TVO:n omistajien sitoutumisesta hankkeen toteuttamiseen aiempaa ilmoitusta lyhyemmässä ajassa.

Voimassa olevalla periaatepäätöksellä on merkittävä vaikutus sähkömarkkinoiden toimintaan ja alan kilpailuun. Alan toimijoita on kohdeltava tasapuolisesti.

Huomionarvoista on, että TVO:lla on voimassa oleva periaatepäätös 30.6.2015 saakka, ja näin mahdollisuus siihen saakka hakea rakentamislupaa. Jotta periaatepäätökselle voitaisiin myöntää jatkoaika, niin TVOn omistajien sitoutuminen hankkeeseen pitäisi olla huomattavasti vahvempaa.

Fennovoima ja Venäjä-riippuvuus

Fennovoimalta edellytetään 60 prosentin kotimaista (EU/ETA-alueen sisäistä) omistusta. Rakentamislupakäsittelyn yhteydessä arvioidaan, onko yhtiön omistuspohja yhteiskunnan kokonaisedun edellyttämällä tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto ei tule antamaan hankkeelle rakentamislupaa, ellei Fennovoiman kotimainen omistus hakuhetkellä ole vähintään 60 prosenttia ja että tämän jälkeen TEM ja valtioneuvosto voivat yritysostolain nojalla estää kaikki sellaiset järjestelyt, joissa yhtiön kotimainen omistus vähenisi. Fennovoiman tulee jättää valtioneuvostolle rakentamislupahakemus 30.6.2015 mennessä.

Maaliskuinen, Rosatomin 34 % yritysostoa koskeva päätös rakennettiin siten, että pienikin lisäys ulkomaisen omistuksen määrässä edellyttää jatkossa lain mukaista uutta vahvistusta, joka haetaan erikseen työ- ja elinkeinoministeriöltä. Jos hankkeen ulkomaista, eli EU-ETA –alueen ulkopuolista omistusosuutta halutaan lisätä vaikka vain alle prosenttiyksiköllä, on sille aina haettava työ- ja elinkeinoministeriön erillinen hyväksyntä.

Suomessa vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, ettei suomalaista ydinvoimaa rakenneta pysyväisluontoiseen vientiin. Suomessa toimivien ydinvoimaloiden tuottama sähkö myös käytetään Suomessa. Toisaalta viime vuonna Suomen energiatuotteiden tuonnin osuus Venäjältä oli 66 prosenttia. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita noin 13,8 miljardin euron arvosta. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita vajaan 7,0 miljardin euron arvosta. Fennovoiman laitosyksikkö vahvistaa sähköntuotannon omavaraisuutta tilanteessa, jossa Suomi nykyisellään tuo vuosittain 10-20 % sähköstään ulkomailta.

Rosatomin laitoksia löytyy myös muualta Euroopasta. Suomessa on kokemusta venäläisistä ydinvoimalaitoksista usean vuosikymmenen ajalta, eikä ongelmia ole ollut. Polttoaineen hankinnassa käytetään hajautettua hankintaketjua, ja jokaiselle ketjun vaiheelle on useita toimittajia. Uraania Olkiluodon yksiköihin hankitaan pitkäaikaissopimuksilla pääasiassa Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta. Ydinpolttoaine Loviisan laitokselle on hankittu pitkäaikaisilla sopimuksilla pääasiassa Venäjältä. Sekä Loviisassa että Olkiluodossa käytettävä uraani väkevöidään Venäjällä ja EU-alueella.

Hanhikivi 1:n (Fennovoima) polttoaine tulisi lähtökohtaisesti Venäjältä. Fennovoima on sopinut ydinpolttoaineestaan Rosatom-konserniin kuuluvan TVEL-yhtiön kanssa. Tämän nojalla sillä olisi noin vuonna 2024 käynnistyvälle laitokselle polttoainetta useiksi vuosiksi. Fennovoimalla on tekninen mahdollisuus hankkia vaihtoehtoista polttoainetta myös länsimaisilta toimittajilta, jos sitä ei saataisi Venäjältä. Esimerkiksi Loviisan voimalaitos (Rosatomin VVER-laitos kuten AES-2006) käytti useita vuosia polttoainetta, joka oli valmistettu Britanniassa ja Espanjassa. Nykyisin Loviisa käyttää jälleen venäläistä polttoainetta. Tshekin Temelinin kaksi VVER-voimalaitosta käyttivät käynnistyessään vuonna 2004 amerikkalaisen Westinghouse-yhtiön polttoainetta. Temelinin molemmat AES-2006-laitoskonseptin edeltäjät käynnistyivät vaikeuksitta ja ovat käyneet luotettavasti.

Fennovoima hankkinee uraanin sieltä, mistä se on yritykselle kokonaistaloudellisesti edullisinta. Ydinpolttoainemarkkinoilla vallitsee avoin kilpailutilanne, joten polttoainetoimitukset ja jopa niiden osat (väkevöinti, konversio ja polttoaineen valmistus) ovat voimayhtiöiden valittavissa. Esimerkiksi TVO kilpailuttaa kaikki nämä vaiheet. Lisäksi EU:n kaikkien ydinvoimalaitosten polttoainehankintoja valvoo Euratomin Supply Agency, joka on lähinnä pyrkinyt valvomaan, ettei Venäjältä myydä polttoainetta liian halvalla. Fennovoimankin polttoainetoimitukset ovat Supply Agencyn valvonnassa ja se on ne tähän asti hyväksynyt. Lisäksi Kansainvälinen Atomienergiajärjestö IAEA tarjoaa myös palvelujaan polttoainehuoltoon.

Ydinjätteen loppusijoitus

Fennovoiman ydinjätteen loppusijoitus on myös ollut esillä. Fennovoimalla on aikaa kesäkuun loppuun 2016 mennessä joko sopia ydinjäteyhteistyöstä nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai tehdä ympäristövaikutusten arviointiohjelma omasta käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Asiat ovat Fennovoiman ydinjätehuollon osalta tänä päivänä pidemmällä kuin vuoden 2010 periaatepäätöksen aikaan.


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.