Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset sekä kilpailukyky

Arvoisa lukija,

Tämä viikkoviesti käsittelee tämän viikon suurinta päätöstä, eli EU:n linjauksia ilmasto- ja energiapolitiikasta vuoteen 2030 asti, sekä pintaan noussutta elvytyskeskustelua.

EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset vuoteen 2030

Eurooppa-neuvoston asetti EU:n kasvihuonepäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisäksi päätettiin sitovaksi tavoitteeksi lisätä uusiutuvan energian käyttöä vähintään 27 prosenttia sekä ohjeelliseksi tavoitteeksi parantaa energiatehokkuutta 27 prosenttia. Tärkeimpänä välineenä päästövähennysten toimii päästökauppajärjestelmä, jota uudistetaan päästöoikeuksien markkinavakausvarannolla. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, kuten liikenteessä ja asumisessa osa päästöjen vähennyksistä voidaan tehdä siellä missä se on kustannustehokkainta. Tämä pienentää Suomen taakkaa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen on kokonaisuudessaan. Siirtyminen päästötavoitteisiin tulee toteuttaa siten, että emme heikennä omaa kilpailukykyämme ja työllisyyttä. Suomen ei kannata tavoitella päästötavoitteita yksin, vaan synkronisesti yhdessä muiden maiden kanssa. Panostukset cleantechiin ja biotalouteen voivat toimia sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa että auttaa Suomea työpaikkojen luomisessa.

Ilmaston pelastamiseen tarvitaan kaikkien maiden panostusta. EU ei voi tehdä sitä yksin, koska EU-maiden päästöjen osuus kokonaispäätöistä on jo vähenevä. Tapasin intialaisia parlamentaarikkoja, jotka olivat kovasti huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kyselivät mitä me Suomessa aiomme asialle tehdä. Paljon tärkeämpi kysymys on se mitä he tekevät? Intian päästöt henkeä kohden ovat pienet, koska suuri osa maan asukkaista on köyhiä. Väkiluku lisääntyy todella nopeasti ja päästöjen kuriin saaminen on alkutekijöissään. Siitä kertoo esimerkiksi se, että Intiaan tuodaan Japanista laivalasteittain autoja, joilla ei päästörajoitusten vuoksi saa enää Japanissa ajaa. Ilmastomuutosta ei torjuta päästöjen siirtämisellä toiseen paikkaan, vaan tehokkailla globaaleilla toimilla. Isot odotukset kohdistuvat tulevaan ilmastokokoukseen. Maailman pelastamiseen EU tarvitsee kumppaneita.

Elvytystä on jo kokeiltu – kilpailukykyä tarvitaan

Viikon talouspoliittisessa keskustelussa on jälleen noussut esille elvytys. Euroopan tasolla elvytyksessä voi olla ajatusta, mutta Suomelle se ei ole vastaus. Vuonna 2008 alkaneen matalasuhdanteen aikana Suomi on elvyttänyt eniten koko Euroopassa. Valtion budjetista 15 prosenttia on rahoitettu lainalla. Elvytystä on siis ollut se, kun valtio on pitänyt julkisen kulutuksen (lue: palvelut ja tulonsiirrot) korkeammalla tasolla, kuin mihin verotulot ovat riittäneet. Seurauksena ei ole ollut talouskasvua, vaan sen sijaan useampi negatiivisen kasvun vuosi.

Toki jotkut täsmäelvytyshankkeet voivat olla hyviä. Näitä ovat esimerkiksi merkittävät liikennehankkeet, jotka poikivat paljon yksityisiä investointeja asuin-, liike-, tai teolliseen rakentamiseen. Yleinen elvytys ei kuitenkaan Suomea pelata. Harvalle maksuvaikeuksissa olevalle yrittäjälle pankinjohtaja suosittaa lisälainanottoa. Vastaus löytyy kilpailukyvyn parantamisesta. Tällä hetkellä Euroopassa eniten kasvaa Espanja, joka on laittanut oman kilpailukykynsä kuntoon. Espanjan kuuri on ollut kuitenkin niin kova, että Suomi voisi vielä valita hieman helpomman tien. Ensimmäinen toimi olisi suomalaisen työn kilpailukyvyn kohentaminen viikkotyöaikaa pidentämällä. Tätä lääkettä tuki viime viikonlopun lehdissä myös OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen. Viesti alkaa vähitellen mennä perille.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.