Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille sekä Sipilän ehdotus virkamiesten vähentämisestä

Arvoisa lukija!

Tämän viikon viesti käsittelee kahta asiaa: Lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ja Sipilän ehdotusta 20000 virkamiehen vähentämisestä.

Ulkkarien lukukausimaksut tulossa – lisärahaa korkeakouluille

Hallitus on laittanut lausuntokierrokselle lukumaksun EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Maksujen suuruus olisi 4000 euroa/lukuvuosi ja laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Korkeakoulujen pitää luoda myös avustusjärjestelmä, josta voidaan maksaa lahjakkaiden köyhistä maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut. Lukukausimaksutulot jäävät korkeakouluille.

Tein tästä asiasta ensimmäisen lakialoitteen vuonna 2004 ja nyt asia vihdoinkin etenee. Politiikassa pitää olla kärsivällinen. Aika paljon rahaa on kuitenkin korkeakouluilta jäänyt 10 vuoden aikana saamatta, kun vasta nyt tämä asia on etenemässä.

Koulutus on globaalisti yksi nopeammin kasvavia liiketoiminta-alueita. Erityisesti Aasiassa ja entisen Neuvostoliiton alueella on miljoonia maksukykyisiä opiskelijoita, jotka haluavat hakeutua länsimaiseen koulutukseen. Toistaiseksi Suomi ei ole ollut näillä markkinoilla lainkaan mukana. Meidän lisäksemme vain Norja ja Islanti ovat antaneet koulutuksen ilmaiseksi ulkomaalaisille.

EU:n sisältä tulevien osalta koulutus on jatkossakin maksuton. Jos heille laitettaisiin maksu, niin se pitäisi laittaa suomalaisillekin. Tätä emme missään nimessä halua. On perusarvo, että suomalainen saa varallisuuteen katsomatta opiskella niin pitkälle, kuin kykyä ja halua riittää. Sen sijaan emme voi kouluttaa ilmaiseksi esimerkiksi kiinalaisia ja amerikkalaisia, jotka eivät saa edes kotimaassaan ilmaista koulutusta.

Suuri osa Suomessa englanninkielisen tutkinnon suorittaneista opiskelijoista siirtyy valmistumisen jälkeen töihin anglosaksisiin maihin. Suomalaisten verovaroilla koulutuksen antaminen heille ilmaiseksi ei ole missään nimessä järkevää. Sen sijaan on oikein, että Suomeen töihin jäävät saavat jälkikäteen vähentää veroissa 3-5 vuodessa maksaneensa maksut.

Erityisesti Vihreiden taholta on väitetty, että lukukausimaksut romahduttavat ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostuksen Suomeen. Jos näin on, niin ilmaisuus on suomalaisen koulutuksen ainoa valtti maailmalla. Tanskassa opiskelijoiden määrä lähes palautui ennalleen kahdessa vuodessa maksujen laittamisen jälkeen. Suomalaisella koulutuksella on kansainvälisesti hyvä maine, joten on täysin realismia, että Suomi kulkee Tanskan tietä. Tärkeää on, että maksujen taso mitoitetaan aluksi oikein. Nyt lähdetään tasolta, joka on n. 50-prosenttia kokonaiskuluista, mikä on hyvä lähtötaso. Yksittäisistä tutkinnoista, joilla on kova vetovoima, voidaan ottaa enemmänkin hintaa.

Suomi on taloudellisesti hyvin vakavassa tilanteessa ja kaikki keinot on nyt käytettävä. Koulutusviennistä on tulossa iso bisnes. Jo nyt myydään merkittävästi tilauskoulutusta ja suomalaista koulutusalan osaamista ulkomaisiin oppilaitoksiin. Lukukausimaksut ovat kuitenkin tärkein pyörä suomalaiseen koulutusvientiin ja siksi tämän asian saaminen eteenpäin on välttämätöntä.

Sipilä on paikallistanut ongelman, mutta onko realismia?

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti viikonloppuna, että Suomesta pitäisi vähentää 20 000 virkamiestä. Perusteena oli se, että julkinen sektori on paisunut liian suureksi ja keinona tietotekniikan parempi hyödyntäminen. Sipilä ei haastattelupyynnöistä huolimatta suostunut kertomaan mistä nämä virkamiehet pitäisi vähentää. Siihen kysymykseen ei olekaan helppo vastata.

Valtiolla on palveluksessaan 80 000 henkeä ja määrä on koko ajan ollut aleneva. 35 000 on töissä armeijassa, poliisissa ja oikeuslaitoksessa. Näistä vähentäminen ei kuulosta järkevältä, koska sisäinen ja ulkoinen turvallisuus on taattava. Monissa valtion toiminnoissa on menossa tai tulossa YT-neuvottelut. Esimerkiksi ELY-keskuksista on jo päätetty vähentää 300 työntekijää lähivuosien aikana, mikä uhkaa jo vaikuttaa esimerkiksi maataloustukien maksuaikatauluun.

Sipilä on oikeassa siinä, että julkinen sektori on liian suuri ja henkilökuntaa pitäisi vähentää, mutta mittasuhteet valtion puolella ovat täysin epärealistiset. Tietotekniikan avulla on kyllä pystytty vähentämään väkeä esimerkiksi verohallinnosta ja kaikki vastaavat mahdollisuudet pitää hyödyntää. Normeja purkamalla voidaan vähentää myös hallinnosta, mutta jo nyt asioita siirretään itsevalvontaan eli valtio ulkoistaa töitään asiakkailleen. Isoja henkilösäästöjä on siis valtiolta todella vaikea löytää.

Sipilä mainitsi myös kunnat. On totta, että siellä pelivaraa on enemmän. Tosin kunnissa eniten työntekijöitä on sosiaali- ja terveydenhoidossa, jossa hoitotarpeen kasvusta johtuen paineita on pikemminkin henkilökunnan määrän lisäämiseen. Opettajat ovat myös iso ryhmä. Heidän vähentämisensä merkitsee isompia luokkakokoja ja heikentää siten koulutuksen laatua. Hallintohenkilökuntaa on vain muutama prosentti. Sieltä toki voidaan vähentää, jos kuntia liitetään yhteen ja 5 vuoden irtisanomissuojasta luovutaan. Tältä sektorilta löytyy realistista katetta Sipilän puheille, mutta se edellyttää Keskustalta täyskäännöstä kuntaliitoskysymyksessä.

Tämä läpikäynti vain osoittaa, että helppoja ratkaisuja ei ole. Sipilä on aivan oikeassa siinä, että julkinen sektori on painunut liian suureksi suhteessa yksityiseen sektoriin. Tämän ongelman ratkaisu edellyttää kuitenkin monia asioita, joista tärkein on yksityistä sektoria vahvistava talouskasvu. Sen rinnalle tarvitaan tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa koko julkisella sektorilla ja tietotekniikan hyödyntämistä, sekä työajan pidentämistä.

Hyvää pyhämiesten päivää!
Arto Satonen

Ps. Minut tavoittaa lauantaina LP Kangasala – ORPO pelistä ja sunnuntaina Hakaniemen markkinoilta.


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.