Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Talvivaara, toisen asteen koulutuksen uudistaminen ja luottamuslauseäänestys

Arvoisa lukija,

Eduskunnan viikko on ollut hektinen. Alkuviikolla esille nousi toisen asteen koulutuksen uudistaminen säästötoimineen, torstaina Talvivaara ajautui konkurssiin ja tänään äänestettiin hallituksen luottamuksesta tiukin numeroin. Tämä viesti keskittyy näihin aiheisiin.

Talvivaaran kaivostoimintaa jatkettava

Kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo Oy ilmoitti eilen hakeutuvansa konkurssiin. Emoyhtiö Talvivaara Oyj sen sijaan jatkaa toimintaansa, mutta kaupankäynti yhtiön osakkeilla on keskeytetty. Valtiolla on ollut vastuita Talvivaarassa Solidiumin, Finnveran sekä Tekesin kautta ja sen vastuut nousevat runsaaseen 200 miljoonaan euroon. Käytännössä konkurssi aiheuttanee välittömästi kaivoksella irtisanomisia, mutta vaikutukset työllisyyteen selviävät vasta myöhemmin. Välilliset vaikutukset huomioiden Kainuun alueelta on vaarassa kadota jopa 700 työpaikkaa.

Tällä hetkellä tarpeellisia kaivosprosesseja pidetään edelleen yllä ja ympäristöongelmien ratkaisemista jatketaan. Myös koko Kainuun seudulle aiheutuvia taloudellisia seurauksia pyritään lieventämään uusia työllistämistoimia kehittämällä.

Pidemmällä aikavälillä pyritään tekemään Turun telakkaratkaisun tapaan kestävä ja pitkäaikainen omistajaratkaisu. Talvivaaran pörssinoteerattu emoyhtiö, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, voi olla yksi mahdollinen Talvivaaran kaivostoiminnan oikeuksien tuleva omistaja, mutta tällä hetkellä sillä ei ole riittävää pääomaa tai rahoitusta. Konkurssi ei siis merkitse sitä, että kaivoksen toiminta automaattisesti lakkaisi. Valtio osallistuukin kaivoksen jatkoa koskeviin neuvotteluihin ja pyrkii edistämään taloudellisesti kannattavan kaivostoiminnan jatkumista ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Toiminnan hidas alasajo olisi kaikkein huonoin vaihtoehto.

Toisen asteen koulutusta uudistetaan

Toisen asteen koulutuksen rahoitusuudistuksen tarkoituksena oli selkeyttää prosessia ja tuoda ennakoitavuutta. Rahoitus vähenee kehyspäätöksen 2015-2018 mukaisesti 270 miljoonaa euroa. Koulutuksen järjestäjät kootaan isompiin yksiköihin ja hallintoa tehostetaan, mutta pelkästään hallinnosta säästämällä ei näihin lukuihin päästä. Tämä on rehellistä myöntää. Lukioita tullaan hallinnollisesti yhdistämään ja lukioverkko tulee tiivistymään. Ammatillisessa koulutuksessa ovat jo monet koulutuksen järjestäjät yhdistyneet, joten muutos tulee olemaan vähäisempi. Lisäksi rahoitusuudistus kasvattaa suoritusperusteisen rahoituksen osuutta nostetaan ja perusrahoituksen määrä vähennetään.

Uudistuksen yhteydessä on tärkeää pitää huolta koulutuksen saavutettavuudesta. Pienten lukioiden yhdistäminen isompiin voidaan toteuttaa niillä paikkakunnilla, jossa lukio on jatkossakin riittävän lähellä ja hyvien kuljetusyhteyksien päässä. Usein lukioiden yhdistäminen johtaa laajempaan ainevalikoimaan ja näin myös lisää oppilaiden valinnanvapautta, mikä on tärkeää. Harvaan asutuilla alueille, lähinnä itä- ja Pohjois-Suomessa on kuitenkin paikkakuntia, joista lukion lopettaminen johtaisi siihen, että oppilaat joutuivat muuttamaan viikoksi pois kotoaan. Tätä ei voi pitää suotavana ja siksi alueelliset erot on huomioitava. Erikoislukioiden osalta monet oppilaat muuttavat nykyisin jopa toiselle puolelle Suomea, mutta samaa valmiutta ei voi edellyttää kaikilta oppilailta.

Toisen asteen koulutuksen uudistaminen on saanut kovaa kritiikkiä OAJ:n taholta. On tärkeää, että koulutuksen uudistamisessa kuunnellaan koulutuksen ammattilaisia, vaikka rakenteellisia säästöjä onkin pakko tehdä.

Hallitus selvitti luottamuslauseäänestyksen 97-94

Kaikki oppositiopuolueet äänestivät hallitusta vastaan talouspoliittisessa välikysymyksessä. Hallituksen enemmistö kesti kuitenkin kolmen äänen erolla. Paikalla olivat kaikki muut edustajat paitsi USA:n matkalla olleet ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, joita matkalla oli yhtä monta sekä hallituksesta, että oppositiosta.

Hallituksen kaatuminen nyt olisi käytännössä johtanut ennenaikaisiin vaaleihin. Se olisi myös tarkoittanut sitä, että ensi vuoden budjetti olisi jäänyt hyväksymättä ja miljardien jo päätetyt rakennepoliittiset säästöt toteutumatta. Tämä olisi saattanut heijastua Suomen luottoluokitukseen ja ylipäätään olisi lisännyt epävarmuutta. Taloudellisen kriisin lisäksi me emme tarvitse poliittista kriisiä. Se ei tuo yhtään työpaikkaa, eikä kasvua talouteen.

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen

Ps. Huomenna minut tavoittaa Vammalan Torilta, jossa olen aamulla klo 9-11.


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.