Paljon on tehty, paljon on tehtävää

Viime päivinä on keskusteltu siitä kuinka paljon Suomea on uudistettu vuonna 2008 alkaneen taantuman jälkeen. Vastaus kysymykseen onko isoja uudistuksia tehty on: Kyllä ja ei!

Vuonna 2008 lähes koko maailma syöksyi lamaan. Euroopassa valtaosa maista on tullut sieltä ylös Suomea paremmin. Onnistujia ovat esimerkiksi Ruotsi ja Saksa, jossa yksilönvastuuta on vahvistettu ja työmarkkinoita uudistettu kilpailukykyisemmäksi. Tätä Suomessa ei ole riittävästi kyetty tekemään. Suomalaisen työn hinta tehtyä työtuntia kohden on sivukuluineen eurooppalaisessa kilpailussa liian kallis ja siksi varsinkin teollisia työpaikkoja on siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle kymmeniä tuhansia.

Ruotsi on kyennyt meitä paremmin uudistamaan omia työmarkkinoitaan. Valtionvarainministeri Anders Borgin kahdeksanvuotisella valtakaudella Ruotsiin syntyi 300 000 työpaikkaa lisää. Kun Borg keväällä tulee antamaan omat neuvonsa Suomen talouden kehittämiseen, niin sitä miestä kannattaa kuunnella.

Paljon on silti tehtykin. Julkista taloutta on laitettu kuntoon sellaisella tahdilla, että vastaavaan eivät ole pystyneet kuin Ahon ja Viinasen, sekä Lipposen ja Niinistön hallitukset. Valtion taloutta on tasapainotettu 6,5 miljardilla eurolla. Budjetin loppusumma pienenee ensi vuonna toisena vuonna peräkkäin, mikä sekin on poikkeuksellista. Samalla uutta velkaa otetaan 3 miljardia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tällä vaalikaudella on tehty eläkeuudistus, maltillinen tupo ja sote-uudistus on tuloillaan. Tämän lisäksi lähes kaikilla sektoreilla on tehostettu toimintoja merkittävästi. Puolustusvoimissa on karsittu varuskuntien määrää, jotta rahaa riittää välttämättömiin asehankintoihin. Toiseen asteen koulutuksessa on iso rakennemuutos meneillään. ELYjen ja AVIen henkilökuntaa vähennetään sadoilla henkilöillä ja normeja puretaan, jotta tämä yhtälö saataisiin toimimaan.

On hyvä muistaa, että valtion ydintoimintojen pitää toimia aina taloustilanteesta riippumatta. Poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit on turvattava, jotta kansalaisten turvallisuus ja oikeusturva voidaan taata. Puolustusmenoja on seuraavalla vaalikaudella korotettava Ilkka Kanervan johtaman parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti, jotta puolustuskykymme pidetään korkealla tasolla.

Paljon on siis tehty, mutta paljon on tehtävää jäljelläkin. Viime kädessä Suomen nousu lähtee asenteiden muuttumisesta. Paasikiven opein sanottuna tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Suomi nousi sodan jälkeisinä vuosikymmeninä maailman vauraimpien valtioiden joukkoon kovalla työnteolla. Tavalla tai toisella jokainen antoi oman panoksensa perheensä ja kansakunnan eteen. Tätä ajatusmallia me tarvitsemme myös nyt. Työn teettäminen ja työn tekeminen Suomessa tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja yhä useammalle on löydettävä töitä. Kun siinä onnistutaan, niin kaikki muut asiat ratkeavat sen mukana.

 

Comments are closed.