Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina EU/ETA-alueen ulkopuolisten lukukausimaksut ja toisen asteen koulutus

Arvoisa lukija,

Tämän viikon suuri päätös oli luvan myöntäminen Fennovoiman ydinvoimalalle. Tämä tapahtui eduskunnassa selvällä äänten enemmistöllä 115-74. Kokoomuksen ryhmä oli lähes kokonaisuudessaan luvan puoltamisen kannalla. Viime kädessä kyse oli siitä mahdollistammeko Suomen suurimman yksityisen investoinnin toteutumisen. Hankkeen takana ovat suomalaiset vientiyritykset, kunnalliset sähköyhtiöt ja Fortum, jonka mukaantulo toi mukanaan rutkasti ydinvoimaosaamista ja varmisti valtion edellyttämän selvän suomalaisenemmistön yhtiöön. Tällä investoinnilla viestimme eteenpäin, että jatkossakin Suomeen kannattaa investoida energiaintensiiviseen teollisuuteen. Hankkeessa on Rosatomin kautta yhteys Venäjälle, joka on meille jo tuttua kymmenien vuosien ajalta Loviisan ydinvoimaloissa. Tällä hankkeella riippuvuutemme Venäjällä tuotetusta sähköstä kuitenkin vähenee merkittävästi.

Tämän päivän lehdissä ovat olleet esillä sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset kunnille. Pirkanmaalla valtaosa kunnista häviää. Suurimmat voittajat ovat suhteessa väkimäärään Ruovesi ja kokonaisuudessa Tampere. Tästä ei kannata kuitenkaan vetää vielä lopullisia johtopäätöksiä, koska rahoituksesta päätetään vasta seuraavalla vaalikaudella. Seuraavaksi sote-uudistus etenee perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, joka tekee oman arvionsa itsenäisesti ja riippumattomasti. Tältäkin osalta asia menee ensi vuoden puolelle.

Tässä viestissä on lisäksi asiaa toisen asteen koulutuksen uudistamisesta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksujen siirtymisestä.

SDP ja RKP asettuivat esteeksi ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksulle – rahaa jää tulematta Suomeen

Tällä viikolla hallituksesta tuli huono uutinen, kun EU/ ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksu siirtyy eteenpäin. Asiaa ei ollut kirjattu hallitusohjelmaan, joten sen eteenpäinmeno olisi edellyttänyt kaikkien hallituspuolueiden tukea. Viime hetkellä SDP ja RKP estivät kuitenkin jo lausuntokierroksella olleen asian etenemisen. Näin maksun käyttöönotto siirtyy ainakin vuodella eteenpäin, koska asia ratkaistaan seuraavassa hallitusohjelmassa.

Suomessa on tällä hetkellä n. 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista 3/4 tulee EU/ETA -alueen ulkopuolelta. Ruotsissa ja Tanskassa ulkomaalaisten määrä on aluksi pienentynyt lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, mutta alkanut sen jälkeen kasvamaan jälleen nopeasti. Maksullinen koulutus ei suoraan siis vähennä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää, mutta muuttaa kohderyhmää. Tällä hetkellä Suomeen tullaan hakemaan ilmaista koulutusta, mutta laadukasta koulutusta etsivät ohittavat ilmaiset vaihtoehdot usein suoraan, koska monissa maissa käytäntö on se että mitä laadukkaammasta palvelusta on kyse sitä kalliimpi se on.

Tällä hetkellä Suomi kouluttaa siis ilman korvausta opiskelijoita, jotka eivät saisi opiskella ilmaiseksi edes kotimaassaan. Suomeen he voita voivat kuitenkin tulla kouluttautumaan Suomeen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Jos Suomessa opiskelee vuosittain 15 000 EU/ETA -alueen ulkopuolista ja yhden lukuvuoden keskihinta on esimerkiksi usein esillä ollut 4 000 euroa, niin laskuksi tästä koituu suomalaisille veronmaksajille 60 miljoonaa verrattuna siihen, että vastaava määrä koulutusta voitaisiin myydä. Raha on poissa oppilaitoksilta, jotka olisivat sitä kipeästi kaivanneet.

EU/ETA-alueen ulkopuolisten kouluttautumisista toki koituisi myös hyötyjä suomalaisille veronmaksajille, mikäli nämä henkilöt jäisivät töihin Suomeen valmistuttuaan. Sen vuoksi eduskunnan enemmistön kannattamassa lakialoitteessani ehdotettiinkin, että Suomeen töihin jäävät saisivat myöhemmin takaisin maksamansa lukukausimaksut verovähennyksinä. Tällä hetkellä liian usein Suomesta haetaan kuitenkin vain ilmainen koulutus, jonka jälkeen jatketaan töihin jonnekin muualle. Suomi toimii tällöin vain koulutuksen maksajana.

Toisen asteen koulutuksen uudet suuntaviivat

Lukion, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteita uusitaan vuosien 2014-2016 aikana. Uudistukset perustuvat hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja niillä tavoitellaan 260 miljoonan euron vähennyksiä julkisiin menoihin. Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon osuudeksi on arvioitu 69 miljoonaa ja rahoitusuudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen.

Tarkoitus on vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin työelämän muuttuviin tarpeisiin ja järjestäjäverkkoa tiivistämällä on tarkoitus luoda nykyistä paremmat edellytykset toimimiseen resurssien pienentyessä. Uudistuksella pyritään myös turvaamaan oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen. Oppisopimuskoulutusta järjestetään jatkossakin sekä aikuiskoulutuskeskuksissa, että nuorisoasteen ammattiopetuksen yhteydessä.

Koulutuksen tarvetta arvioitaessa on tarkoitus huomioida mm. väestön määrä eri ikäluokissa, opiskelijamäärä, työvoiman tarve, osaamistarve, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Varsinainen oppilaitosten määrä jää kuitenkin koulutuksen järjestäjien eli siis viime kädessä kuntien päätettäväksi. Käytännössä verkko tulee tiivistymään, koska kuntien on pakko tehostaa toimintojaan. Olennaista on kuitenkin se, että toiseen asteen opiskelijat pystyvät käymään lukiota tai ammattikoulua kotoaan erikoislukioita ja pohjoisen Suomen harvaanasutuimpia alueita lukuun ottamatta.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen painopistettä on tarkoitus siirtää aiempaa enemmän suorituksiin pohjautuvaksi opiskeluaikaan pohjautumisen sijaan. Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituksesta on tarkoitus luopua kokonaan. Rakenteellisesti rahoitus muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi ja se muodostuu jatkossa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusosioista. Osioiden painotukset vaihtelevat eri koulutusmuodoissa. Lukiossa perusrahoitus on 49.9 %, suoritusrahoitus 46.1 % ja vaikuttavuusrahoitus 4% kun taas ammatillisen peruskoulutuksen osalta perusrahoitus on 49.9 %, suoritusrahoitus 44.1% ja vaikuttavuusrahoitus 6%. Karkeasti voidaan siis sanoa, että jatkossa noin puolet tulisi perusrahoituksella ja puolet riippuisi suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta.

Siirtyminen uuteen malliin on tarkoitus tehdä asteittain vuosien 2017-2021 aikana.

Itsenäisyyspäivän juhliin veteraanin seurassa

Huomenna juhlitaan tavan mukaan arvokkaasti Suomen itsenäisyyttä. Perinteiseen tapaan olen mukana Sastamalan itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa Tyrvään Kirkossa ja Vammalan lukiolla. Illaksi matka jatkuu linnanjuhliin, jonne tänä vuonna on kutsun saanut myös Sastamalan sotaveteraanien puheenjohtaja ja Tali-Ihantalan veteraani Lauri Koski. Koska asumme naapuritaloissa, niin saan kunniatehtävän toimia Laurin kuljettajana juhliin.

Hyvää itsenäisyyspäivää,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.