Perinteiden arvistaminen luo pohjaa tulevaisuudelle

Suomalaisten historia on satoja vuosia vanhaa, mutta silti 1800-luvun loppua voi pitää hyvin merkittävänä aikakautena suomalaiselle kulttuurille. Silloin herännyt suomalaisuusaate johti kansakunnan syntymiseen, joka saavutti itsenäisyytensä 1917. 1800-luvun lopulla rakennettiin modernin yhteiskunnan peruspilarit, jotka yhä tänä päivänä vaikuttavat yhteiskunnassamme.

1800-luvun lopulla otettiin monia merkittäviä edistysaskelia. Kansakouluja syntyi kirkonkyliin ja maaseudulle, pankkeja ja puhelinlaitoksia perustettiin, rautatietieverkkoa rakennettiin ja myös nykymuotoisen yhdistystoiminnan juuret luotiin tuolla aikakaudella. Kauppalaverkostomme myös muotoutui tuolla aikakaudella ja ylipäätään maallinen valta vahvistui. Säätyvaltiopäivien rooli myös vakiintui 1800-luvulla ja se oli pohjana nykymuotoiselle eduskunnalle, joka aloitti 1907.

Vanha sanonta kuuluu, että jos ei tunne historiaa, niin ei voi nähdä tulevaisuuteenkaan. Tämä sanonta pitää yhä edelleen paikkansa. Onkin hyvin tärkeää, että meillä on perinneyhdistyksiä, jotka muistuttavat aiempien sukupolvien saavutuksista. Inkulan holvisilta on yksi näistä saavutuksista, joka edustaa oman rakennusaikansa korkeaa osaamista.

Erityisen tärkeää nykysukupolvelle on muistuttaa sotaveteraanien ja jälleenrakennussukupolven historiasta. Maanpuolustushengen vaalimisessa tällä perinnetiedolla on ratkaiseva vaikutus. Vieläkin tärkeämmäksi tiedon siirtäminen tuleville sukupolville tulee nyt, kun yhä harvemmalla on enää omassa suvussaan sodan käyneen sukupolven edustajia kertomassa omista kokemuksistaan. Kansakunta ei saa unohtaa niitä, jotka meidät pelastivat.

Jouluun kuuluu myös omat perinteensä. Vaikka Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla ja siten koko kristikuntaa koskettava, niin suomalaisella joululla on omat perinteensä. Suomen Korvatunturin Joulupukki on jo meille kansainvälinenkin myyntivaltti, joka tuo meille joka joulu Lappiin runsaan joukon matkailijoita. Perinteiseen suomalaiseen jouluun taas kuuluvat joulurauhan julistaminen, joulukirkko, joulusauna ja jouluateria, jossa ainakin on kinkkua ja laatikoita. Joulu on myös aika, jolloin me kaikki rauhoitumme läheistemme kanssa ja kiireinen maailman hetkeksi pysähtyy.

Sukututkimuksesta on tullut merkittävä harrastus. Yhä useampi meistä etsii omia juuriaan ja jäsentää omaa elämäänsä aiempien sukupolvien kokemusten kautta. Toiset kääntyvät kohti juuriaan nuorempana, toiset vanhempana. Lähes kaikille suomalaisille kuitenkin omien vanhempien ja isovanhempien tarina, sekä kotiseutu ovat hyvin tärkeitä asioita. Yhä enemmän arvostetaan myös sitä, että menneiden sukupolvien työstä jää jäljelle näkyviä helmiä myös meidän sukupolvellemme. Kaikki vanha ei toki ole arvokasta, mutta on hyvä säilyttää jokaiselta aikakaudelta arvokkaimmat asiat.

Historian tunteminen laittaa perspektiiviin myös tämän päivän ongelmat. Suomen taloushaasteet ovat tällä hetkellä todella kovat, koska kansainväliseen kauppaan perustuvassa yhteiskunnassa meidän vientimme sakkaa. Lähtökohdat tämän kriisin hoitamiseen ovat kuitenkin paljon paremmat, kuin 1800-luvun lopun nälkävuosissa tai 1930-luvun suurlamassa, jossa kyse oli ihmisten viimesijaisen toimeentulon turvaamisesta. Kaikista vaikeuksista on aina kuitenkin noustu kansakuntana eteenpäin samalla lääkkeellä: Ahkeruudella , yrittämisellä ja heikommista huolehtimalla. Tämänkin meille historia opettaa ja samoilla lääkkeillä nostamme myös nyt Suomen nousuun.

 

Comments are closed.