Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Stubbin linjapuhe, rupla sekä jätevesiasetus

Arvoisa lukija,

Eduskunnan äänestykset ovat takana. Budjetti hyväksyttiin muuttamattomana neljän päivän äänestysten jälkeen. Opposition lisäysesitykset olivat miljardiluokkaa, mutta vain harvoja esityksiä tuki koko oppositio. Budjetin loppusumma on aiempaa vuotta alempi. Budjetissa siis näkyy taloudellinen realiteetti ja siellä on sisällä merkittäviä rakennepoliittisia säästöjä. Vastuullisen budjetin hyväksyminen muutoksitta lisää Suomen talouden uskottavuutta.

Tämän vuoden viimeinen viikkoviesti keskittyy pääministeri Alexander Stubbin linjapuheeseen Snellman-säätiössä, ruplan arvon muutosten vaikutuksiin ja jätevesisääntöjen päivittämiseen.

Konsensus on hyvä asia, mutta saadaanko siten riittävästi aikaan?

Pääministeri Alexander Stubb kyseenalaisti konsensuspolitiikan linjapuheessaan. Toki konsensuksella on saatu suomalaisessa yhteiskunnassa paljon aikaan. Tälläkin vaalikaudella eläkeuudistusta, maltillista tupoa, yhteisöveron laskua ja budjetin tasapainottamista voi pitää kompromissi/konsensuspolitiikan saavutuksina. Samaan aikaan lähes kaikki suomalaiset voivat nähdä omassa lähipiirissään, että konsensuksella ei ole saatu riittävästi aikaan. Työttömyys kasvaa, monet yritykset ovat vaikeuksissa, köyhyys lisääntyy ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee.

Saksa ja Ruotsi ovat onnistuneet uudistamaan taloutta siten, että ovat saaneet kovaa pohjaa jalkojen alle. Ruotsissa työllisyysaste on korkea ja sitä kautta rahat riittävät sekä palveluihin, että tulonsiirtoihin. Saksassa työmarkkinoita on uudistettu siten, että paikallinen sopiminen on paljon laajempaa kuin Suomessa ja jokainen saksalainen tekee jotakin yhteiskunnalle hyödyllistä. Näitä päätöksiä ei ole saatu aikaan konsensuksella, vaan johtajuudella.

Suomessa poliittista valtaa on ulkoistettu etujärjestöille. Tämä toimii hyvinä aikoina, mutta ei silloin kun yhteiskuntaa pitää rajusti uudistaa. Konsensus ei ole aiemminkaan kyennyt pitämään huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä. Likaisen työn teki devalvaatio. Nyt tätä lääkettä ei ole, joten poliittisen johdon on kyettävä tekemään uudistukset. Työpaikkoja suomalaisille on saatava lisää ja työttömyys laskuun. Saksasta ja Ruotsista voidaan katsoa miten se tehdään ja sitten vaan toimeksi.

Alexander Stubbin puheen kokonaisuudessaan voit kuunnella täältä.

Ruplan arvon aleneminen syö rajakauppaa ja aiheuttaa talousongelmia Venäjällä

Venäjän ruplan arvo on ollut viime aikoina kovassa laskussa. Viime viikolla Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoa prosenttiyksiköllä 10,5 prosenttiin, mutta ruplan arvo jatkoi laskua edelleen. Tämän viikon tiistaina ohjauskorkoa nostettiin edelleen ja tällä kertaa jopa 17 prosenttiin. Ruplan arvo jatkoi kuitenkin edelleen alamäkeä. Keskuspankin yritys inflaation ja ruplan arvon heikkenemisen hillitsemiseen tulkittiin markkinoilla ilmeisesti siis epätoivoiseksi toimenpiteeksi ja merkiksi siitä että kaikki ei ole edelleenkään kunnossa eikä kaikkia huonoja uutisia ole ehkä vielä edes kerrottu. Ruplan arvo oli huonoimmillaan jo likimain puolittunut tammikuuhun verrattuna ja viikon aikana siitä on kadonnut noin 15 prosenttia.

Ohjauskoron muuttamisen lisäksi Venäjän keskuspankki tosin julkaisi myös uuden aiempaa synkemmän arvion inflaation kiihtymisestä sekä arvioi maan talouden vakaantuvan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. Länsimaiden asettamisen pakotteiden sekä maan itsensä asettamien tuontikieltojen osuudeksi inflaatiosta keskuspankki arvioi 4,9 prosenttiyksikköä, eli neljä kertaa suuremmaksi kuin mitä se arvioitiin marraskuussa. Pelkän joulukuun aikana keskuspankki on käyttänyt markkinainterventioihin liki viisi miljardia euroa ruplan tukemiseksi.

Vladimir Putinin eilen, torstaina, pitämän puheen aikana usko ruplaan kuitenkin palautui jonkin verran ainakin hetkellisesti ja ruplan arvo kääntyi nousuun. Torstain aikana ruplan arvo sahasi edestakaisin Putinin puhuessa. Putin itse arvioi talouskriisistä n. 25-30 prosenttia johtuvan lännen toimista. Putin kertoi myös uskovansa ruplan toipumiseen ja vakuutteli maan hallituksen ja keskuspankin tekevän tarvittavat toimet asian korjaamiseksi. Myös Putin arvioi, että edessä voi olla parin vuoden mittainen taloudellisesti heikompi aikakausi ennen kuin talous on jälleen kunnossa.

Venäläisten yksityistalouksien ja yritysten osalta tilanne muistuttaa 90-luvun alun Suomea. Silloin markka devalvoitui kellutuksen jälkeen yli 20 prosenttia, mikä ajoi suuren joukon yrityksiä konkurssiin. Venäjällä rupla on arvo on jo puolittunut eli vaikutukset valuuttalainaa ottaneille yrityksille ja kotitalouksille ovat hurjat. Rajakauppa on käytännössä pysähtynyt, koska venäläisten euromääräinen ostovoima on puolittunut. Esimerkiksi Lappeenrannassa lasku on vuositasolla 30-40 prosenttia ja viimeisinä viikkoina vieläkin enemmän. Venäjällä ostosten hamstraaminen johti jo siihen, että IKEA sulki myymälänsä. Muutokset tuntuvat siis rajusti venäläisten arjessa ja se aiheuttaa ilman muuta suuria huolia.

Jätevesiasetukseen maalaisjärkeä

Edellisillä eduskuntavaalikausilla kehitelty jätevesiasetus on tuntunut monien mielestä kohtuuttomalta ja maalaisjärjen vastaiselta. Edellisellä vaalikaudella silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki piti lähes viimeiseen saakka kiinni asetuksen yksityiskohdissa, ennen kuin joutui kovan paineen alla tekemään lievennyksiä esimerkiksi yli 68-vuotiaita koskien vuonna 2011. Uusi ympäristöministerimme Sanni Grahn-Laasonen pyrkii nyt puuttumaan epäkohtiin siten, että jokaisen kiinteistön aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan erikseen ja samalla siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2018 saakka.

Jätevesiasetuksen vaatimukset ovat voineet kuulostaa paperilla perustelluilta, mutta todellisuudessa valmistelussa on unohtunut tyystin terve maalaisjärki. Asetuksen siirtymäaika tehtiin jo alun perin liian tiukaksi, minkä vuoksi edelleen yli 120 000 kiinteistön osalta toimet ovat tekemättä. Olisi huonoa hallintoa jättää asetus voimaan tällaisenaan, koska sen vaatimukset ja aikataulu on aiemmin säädetty liian tiukaksi.

Grahn-Laasonen on esittänyt myös lievennyksien valmistelemista erottamalla ympäristönsuojelun kannalta tärkeät kohteet ja kuivan maan kiinteistöt toisistaan, kuten pitääkin.

On selvää, että ympäristön ja pohjavesien suojelemiseksi vesistöjen lähellä olevien kiinteistöjen pitää laittaa jätevesiasiansa kuntoon asetuksen mukaisesti. Miksi kuitenkin sadat tuhannet kuivan maan kotitaloudet velvoitettaisiin samaan tapaan tekemään tuhansien eurojen muutostyöt jätevesien käsittelyyn, vaikka niiden vaikutus ympäristön kannalta on vähäinen? Tällaiset perusteettomat vaatimukset on muutettava.

Nyt viimeinkin ollaan saamassa maalaisjärkeä tämän asian hoitoon.

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta toivoen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.