Vanhustenhoidon ongelmia on korjattava yksilöllisellä otteella

Kansanedustaja Leena Rauhala (kd.) toi esille mielipidekirjoituksessaan (AL 24.1.) esille vanhustenhoidon nykytilan. Vanhustenhoitoon on haluttu panostaa ja siksi hallitus sääti vanhuspalvelulain. Lain toteutukseen annetaan vasta nyt vuonna 2015 täysi valtionosuus eli 82 milj. euroa ja lain viimeiset osat tulivat vasta kuukausi sitten voimaan. Lain toimeenpano on siis vasta loppusuoralla.

On kuitenkin jo arvioitu, että nykyisen vanhuspalvelulain suositus hoitajamitoituksesta on toiminut käytännössä hyvin. 0,5 hoitajamitoitus täyttyy jo yli 90 prosentissa hoitoyksiköitä. Esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) asiantuntijat eivät näe lakiin kirjoitettua tiukkaa hoitajamitoitusta tarpeellisena, sillä laitoshoidon ongelmat eivät korjaannu teknisellä hoitajamitoituksella.

Pahimmassa tapauksessa tiukka hoitajamitoitus johtaisi siihen, että hoitajia siirrettäisiin enemmän hoitoa tarvitsevilta potilailta vähemmän hoitoa tarvitseville. Tämä tuskin on kenenkään mielestä järkevää.

Henkilöstöä pitää olla riittävästi, mutta määrä on katsottava kulloinkin hoidon tarpeen ja tukipalveluiden perusteella. Ongelmia on korjattava ihmislähtöisesti, ei kaavamaisilla mitoituksilla. Hallitus on johdonmukaisesti vahvistanut vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista. Tämä on sekä inhimillistä että kustannustehokasta.

 

Comments are closed.