Arto Satosen kampanjassa mukana: Marko Mäki-Hakola

Marko Mäki-Hakola – Biotalouden ovimiehet

Maamme hienot tulevaisuuden mahdollisuudet, ovat jääneet viime vuosien synkkien talousuutisten varjoon. Ehkä hieman huomaamattakin maailmaan on syntynyt Suomen tulevaisuuden menestyksen varmistava, biotalous. Maailman väestön kasvu, ehtyvät luonnonvarat sekä ilmastonmuutos suuntaavat katseet uusiutuviin luonnonvaroihin. Niitä Suomessa riittää.

Suomelle biotalous on täynnä mahdollisuuksia. Biotalousstrategian tavoitteeksi on asetettu nostaa seuraavan kymmenen vuoden aikana biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Kysyntää syntyy, koska vuonna 2030 maailmassa tarvitaan esimerkiksi 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa ja 45 prosenttia enemmän energiaa. Fossiilitalouden aika on päättymässä ja biotalouden alkamassa.

Ennen kuin termi biotalous keksittiin, Suomi oli jo biotalouden suurvalta. Metsäsektorimme on tuottanut mm. paperia ja sahatavaraa vientiin ja muille maille jo pitkään. Uusiutuvan energian osuus energian käytöstä on maailman huippua. Asema on saavutettu vuosikymmenten työllä. Seuraavina vuosina luodaan pohja maamme aseman vahvistamiselle biotaloudessa. Mahdollisuudet ovat hurjia, esimerkiksi puusta voidaan käytännössä tehdä mitä vaan: öljystä rakennusmateriaaleihin, lääkkeistä energiaan. Puhtaalle suomalaiselle elintarvikeketjulle vain maailma on rajana. Nyt on viitteitä siitä, että Kiinan markkinat ovat aukeamassa suomalaisille ruoan tuottajille.

Biotalouden menestys ei synny kuitenkaan itsellään. Liian usein unohdetaan, että kaikki biotalous lähtee yksittäisistä maaseudun ihmisten teoista – Kaadetusta puusta, lypsetystä lehmästä, auratusta yksityistiestä. Biotalous ei siis ole pelkästään ketjun loppupään uusia tuotteita vaan ennen kaikkea arkista maaseudun työtä. Tästä biotalouden kivijalasta on syytä huolehtia.

Tulevalla hallituskaudella päättäjien on pystyttävä tekemään rohkeita ratkaisuja biotalouden edellytysten varmistamiseksi. Pakkokeinot esimerkiksi metsänomistajien valjastamiseksi pelkästään metsäteollisuuden puuntuottajiksi vaikkapa kiinteistöverolla on syytä unohtaa. Pakkokeinoilla ei saada mitään hyvää aikaan, sillä puuta riittää kaikkiin tarpeisiin. Puun tarjonta tulee olemaan riittävää, kunhan metsänomistajan verotus on yrittäjyyden edellyttämällä tasolla.

Metsätalousyrittäjien sukupolven vaihdokset, tulonhankkimisvähennykset sekä puun myyntien verotuksen taso on syytä saattaa oikealla tasolle, jos Suomesta halutaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva maa.

Tällä hetkellä biotalouden esteitä on valitettavasti vielä paljon. Tuleva eduskunta voi halutessaan esteitä purkaa. Painorajoitetut sillat ja tieverkon rapistuminen estävät niin puutavara- kuin elintarvikekuljetusten tehokkuutta. Yksityistiemäärärahat käytännössä ovat kadonneet valtion budjetista. Suuret kaupungit eivät voi menestyä, ellei maaseutu ole elinvoimainen. Esimerkiksi Tampere kylmenee metsäenergian puuttuessa, ellei puuta saada kuljetettua metsästä energialaitokselle vuoden kaikkina päivinä.

Hallitusohjelmaa valmisteltaessa painopistettä on hyvä edelleen laittaa byrokratian ja maan käytön rajoitusten purkamiseen. Tarvitaan eräänlaiset kansallistalkoot, jossa biotaloutta estävästä byrokratiasta kehitetään biotaloutta edistäviä työkaluja.

Biotalous koputtaa jo ovellemme ja haluaa muuttaa sisään. Eduskuntavaaleissa valitaan biotalouden ovimiehet neljäksi vuodeksi. Kansanedustajat joko toivottavat uuden tulokkaan tervetulleeksi tai toteavat sisään pyrkijälle, että meillä on täällä suljettu klubi.

Marko Mäki-Hakola
Kehittämispäällikkö
MTK:n metsälinja

 

Comments are closed.