Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina sote, koulutusvälikysymys sekä AiRRport

Arvoisa lukija,

Tätä viestiä hallitsevat sote, koulutusvälikysymys ja Tampereen seudulla vireillä oleva AiRRport-hanke, jolla kehitettäisiin merkittävästi koko läntisen Suomen liikennettä ja vetovoimaa.

Lisäksi haluan toivottaa sinut tervetulleeksi tapaamaan minua maanantaina 23.2. klo 13.30-14.30 Liisan Leipomoon Tampereen kauppahalliin, jossa olen tavattavissa yhdessä Sofia Vikmanin kanssa, sekä tiistaina 24.2. klo 18 Tampereen Koskikeskuksen Linkosuolle, jossa olen paikalla yhdessä maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon sekä monien Pirkanmaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa.

Perustuslakivaliokunnan kanta soteen

Eduskunnan viikkoa ovat hallinneet sote ja koulutusvälikysymys. Sotessa valmistui perustuslakivaliokunnan lausunto, joka raamittaa etenemispolut kolmeen vaihtoehtoon. Perustuslain mukaan mahdollisia vaihtoehtoja ovat koko sosiaali- ja terveydenhoidon valtiollistaminen, maakunnallistaminen vaaleilla ja verotusoikeudella, sekä kuntayhtymäpohjainen malli, joka on Eksoten kaltainen järjestely, jossa siis sosiaali- ja terveystoimi sekä erikoissairaanhoito maakunnallisesti yhdistetään.

Sote jatkuu siten, että asia palautui sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka mahdollisesti tuo uuden esityksen perustuslakivaliokuntaan, joka sitten arvioi asian uudelleen. Esityksen pitää täyttää PeV:n edellyttämät kansanvaltaisuuden vaatimukset ja myös rahoitusjärjestelmä pitää ratkaista. Tämä on kaikkein vaikein kohta, koska PeV:n lausunnon mukaisesti kuntakohtaiset vaikutukset ovat erittäin suuria. Jos mennään kapitaatioperiaatteella, niin jotkut kunnat hyötyvät laskennallisesti useita veroäyripennejä ja toiset vastaavasti häviävät. Ymmärrettävästi erityisen huolissaan ovat olleet ne kunnat, jotka ovat hoitaneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa kustannustehokkaasti.

Soten käsittely jatkuu siis ensi viikon alussa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja sen jälkeen mahdollisesti perustuslakivaliokunnassa. Kaikki puolueet ovat yhdessä sopineet, että ratkaisua yritetään vielä tällä vaalikaudella. Näissä viesteissä tämä asia jatkuu seuraavassa numerossa.

Koulutuksesta väännettiin peistä – hallitus sai luottamuslauseäänestystä selvin numeroin

Tämän vaalikauden 22. välikysymys tehtiin toisen asteen koulutuksesta, joka on parasta aikaa eduskunnan käsittelyssä. Juuri nyt rahoituslaki on sivistysvaliokunnassa ja Järjestämislaki perustuslakivaliokunnassa. Tarkoitus on saada molemmat maaliin viimeistään lauantaina 14.3., kun eduskunta istuu tällä vaalikaudella viimeisen kerran.

Koulutuksesta säästäminen ei ole helppoa kenellekään. Kaikkein vaikeinta se on Kokoomukselle, koska meille sivistyspuolueena koulutuksella on erityinen arvo. Lisäksi ilman laadukasta koulutusta Suomi ei voi menestyä globaalissa kilpailussa. Emme siis saa murentaa pohjaa tulevalta menestykseltä. Huippu-urheilijoitakaan ei synny, jos ei mahdollisteta sellaista urheilijan polkua, jolla voi päästä huipulle.

Rahoituksen kiristyminen on kuitenkin tässä taloustilanteessa fakta ja siksi asioita pitää tehdä fiksummin. Lukiokoulutuksessa verkko tulee varmaankin tiivistymään, mutta siitä on huolehdittava, että jokainen voi käydä lukiota kotoa käsin. Tiivistämällä lukioiden keskinäistä yhteistyötä ja hyödyntämällä yhteisiä opettajia voidaan ylläpitää laajempaa verkkoa. Silti muutoksia tulee. Esimerkiksi Sastamalassa on jo tehty periaatteellinen ratkaisu yhteen lukioon siirtymisestä, jos nykyinen kaltainen tuki pienille lukioille loppuu.

Ammatillisessa koulutuksessa verkko on jo harvempi, mutta silti hyvin opiskelijoiden saavutettavissa. Seiniin ja yksiköihin tulee varmaan muutoksia myös ammatillisessa koulutuksessa, mutta koulutuksen laadusta tulee pitää kiinni. Tärkeää on se, että lähiopetustunteja on riittävästi. Sen vuoksi 2+1 -malli on tulevaisuutta. Se tarkoittaa sitä, että kaksi vuotta opiskellaan koulussa ja viimeinen vuosi ollaan työssäoppimisessa.

Vaihtoehtoisena mallina työssäoppimista voidaan toteuttaa koko koulutuksen ajan ja suorittaa osa opinnoista näyttösuorituksina. Tämä malli sopii erityisesti pienille paikkakunnille, joihin on vaikea muodostaa riittävän isoja ryhmiä. 2+1 -malli ei sovi kaikille oppilaille, eikä kaikille aloille, mutta monille opiskelijoille se olisi toimiva väylä suoraan koulutuksesta työuralle.

Nykyisen oppisopimuskoulutuksen muuttaminen koulutussopimukseksi, jossa opiskelijan saama korvaus nousisi ammattitaidon kehittymisen mukaan, houkuttelisi yrityksiä palkkaamaan paljon nykyistä enemmän nuoria. Myös tämä väylä kannattaa hyödyntää osana koulutusjärjestelmän uudistamista.

AiRRport – uusi tapa toimia

Tampereella eilen julkaistu AiRRport-hankkeen tavoitteena on toteuttaa aivan uudenlainen liikennekonsepti, jossa Tampere-Pirkkalasta lähtevän lennon voi aloittaa tsekkaamalla itsensä sisään Hämeenlinnan, Porin, Seinäjoen, Kokkolan, Jyväskylän ja Tampereen rautatieasemilla. Nopeat junayhteydet Tampereelle ja nopea yhteys kevytjunalla tai vaihtoehtoisesti aluksi bussilla Tampereen rautatieasemalta lentokentälle on tämän suunnitelman ydin. Kaikkineen tavoitellaan 15 vuoden sisällä jopa 3,5-7,5 miljoonan vuosittaisia matkustajamääriä. Ramboll on tehnyt asiasta mittavan selvityksen ja AiRRport-työryhmää on vetänyt Kari Neilimo. Tässä on erittäin hyvä perusajatus ja käytännön toteutus on ensi vaiheessa nopeampien raideyhteyksien rakentaminen Porista, Jyväskylästä ja Pohjanmaan suunnasta Tampereelle, jotta saadaan riittävä matkustajavirta Tampere-Pirkkalaan. Laaja lentoverkosto Tampere-Pirkkalasta Eurooppaan toisi myös paljon turisteja, joten tällä olisi matkailullisesti ja elinkeinopoliittisesti erittäin suuri merkitys koko Länsi-Suomelle.

Tässä muita huomioita AiRRport-selvityksestä:

  • 80-90 % lentomatkustajista jatkaa Tampere-Helsinki -lennon jälkeen eteenpäin
  • Suomessa 60 % yli 500 km matkoista tehdään henkilöautolla, vaikka monet haluaisivat lentää
  • Ramboll arvioi, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärän voisi vuonna 2030 olla 3,5-7,5 miljoonaa matkustajaa ja AiRRport säästäisi Suomessa 44 miljoonaa ajokilometriä ja 1,7 miljoonaa matkustustuntia
  • Pohjoismaissa on nyt 17 kpl yli miljoonan matkustajan lentokenttää, joista vain 1 on Suomessa (Helsinki-Vantaa)
  • toisella kansainväliselle tasolle yltävälle kakkoskentälle olisi siis tarvetta
  • Tampere-Pirkkalan lentokentästä asuu tunnin ajomatkan säteellä n. 600 000 ihmistä, kahden tunnin ajomatkan säteellä 3 000 000 ihmistä ja kolmen tunnin säteellä 4 000 000 ihmistä
  • Pirkkalaan ei ole tarkoitus tuoda mannertenvälisiä lentoja, vaan enemmän suoria lentoja Eurooppaan
  • AiRRport hankkeen ideana on rautatie ja lentoverkkojen yhdistäminen
  • ideana ei ole rakentaa Pirkkalan lentokentän kautta kulkevaa oikorataa ja siihen ympärille lentokenttäkaupunkia, vaan kehittää Tampereen ydinkeskustaa ja luoda kentältä nopea yhteys sinne
  • terminaalitoiminnot olisivat lentokentän sijaan Tampereen uudessa matkakeskuksessa. jossa voisi mm. kirjautua valmiiksi lennolle jo ennen fyysistä siirtymistä lentokentälle
  • Matkakeskukselta on matkaa lentokentälle 18 kilometriä, jonka pitäisi hoitua jatkossa raideyhteyden avulla reilussa vartissa messu- ja urheilukeskuksen kautta
  • Jatkossa tarkoitus kehittää myös juna- ja linja-autoliikennettä siten, että Tampere voisi toimia kenttänä koko Länsi- ja Keski-Suomelle
  • valmista pitäisi tulla vuoteen 2030 mennessä
  • Liikennemuotoja on tarkoitus yhdistää siten, että jatkossa asiakkaalle riittäisi yhden lipun ostaminen, jolla hän pääsisi eri liikennevälineitä käyttäen lähtöpisteestä perille
  • Hankkeen kustannusarvio on 230 miljoonaa euroa ja investoinnin takaisinmaksun on arvioitu olevan n. 5-10 vuotta mikäli palvelukonseptit ja kohdetarjonta saadaan kuntoon

Viikonlopputerveisin,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.