Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Pisara, pakkoruotsi ja sote

Arvoisa lukija,

Eduskunnalla on vielä kaksi viikkoa istuntokautta jäljellä. Isoja asioita on vielä esillä. Tässä viestissä tämän viikon saldoa Pisarasta, pakkoruotsi-kansalaisaloitteesta ja pidempi selvitys STV:n tekemästä sotemallista, joka on ensi viikolla Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.

Ensi maanantaina Tampereen yliopistolla klo 18 olen keskustelemassa suurten puolueiden eduskuntaryhmien johtajien paneelissa yhdessä Jouni Backmanin, Kimmo Tiilikaisen ja Maria Lohelan kanssa. Paneelin juontaa Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja läpi käydään kaikki keskeiset ajankohtaiset teemat. Tervetuloa, tarkempi kutsu tässä liitteenä.

Pisaraa ei lisätalousarvioon – EU rahoitusta haetaan

Pisarahankeen osalta valtio päätti, että asiaa ei tuoda enää tälle eduskunnalle. Näin ison hankkeen käsitteleminen lisätalousarviossa ei olisi ollut eduskunnan toimintatapojen mukaista. Tämän mittaluokan hanke pitää käsitellä varsinaisen talousarvion yhteydessä. Nykyinen eduskunta ei myöskään voi viimeisinä töinään sitoa näin merkittävästi tulevan eduskunnan liikennemäärärahoja. Pisaralle ja siihen liittyvälle Helsingin ratapihan parannushankkeelle haetaan kuitenkin EU-rahoitusta ja hanke merkitään teknisiin kehyksiin. Helra on välttämätön hanke, jotta Pisarasta saataisiin enemmän hyötyjä irti.

Ylipäätään on syytä jatkossa miettiä infrarahoituksen uudistamista. Perustienpitorahat ja perinteiset liikennehankkeet tulisi olla eri korissa kaupungin kehittämishankkeiden kanssa. Jälkimmäisiä ei voida arvioida pelkästään liikenteen hyöty/kustannus-lukujen näkökulmasta, vaan niitä tulee arvioida myös asuntorakentamisen, työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Näitä esimerkkejä löytyy myös Pirkanmaalta. Ei siis ole järkevää asettaa vastakkain esimerkiksi Hämeenkyrön ohitustietä ja Tampereen ratikkaa, koska ne ovat hyvin eri tyyppisiä hankkeita ja molemmat sinällään tärkeitä.

Kansalaisaloite menossa nurin – keskustelu jatkuu

Sivistysvaliokunnan laaja enemmistö esittää pakkoruotsi kansalaisaloitetta hylättäväksi. Asiasta keskustellaan salissa torstaina ja siitä äänestetään perjantaina. Oma kantani on, että ruotsia pitää opiskella jatkossakin, mutta määrästä olisi hyvä keskustella. Voisiko esimerkiksi opiskella ruotsia vähemmän ja vastaavasti muita kieliä enemmän? Mitä mieltä sinä olet? Sivistysvaliokunnan mietintöön esitettiin myös lausumaa alueellisista kokeiluista, joka kuitenkin hävisi äänestyksessä. Tätä en kuitenkaan kannata, koska sen perusteella olisi eri pelisäännöt Parikkalassa kuin Pirkkalassa.

Sotemalli seuraavaksi perustuslakivaliokunnan käsittelyssä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on muokannut uuden esityksen sotemalliksi, joka ensi viikolla on perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Malli perustuu yksiportaiseen kuntayhtymämalliin, jossa olisi 19 kuntayhtymää. Tämä on yksi niistä kolmesta mallista, joka lähtökohtaisesti voisi olla perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta kuitenkin käy asian perusteellisesti läpi ja arvioi mallin toimivuuden erityisesti rahoituksen ja kansanvallan näkökulmasta. Sen jälkeen selviää saadaanko asia ratkaistua vielä tällä vaalikaudella.

Rahoitusuudistuksesta päättäminen menee joka tapauksessa seuraavalle vaalikaudelle. Kokoomukselle tärkeää on, että valinnanvapautta lisätään ja siksi pidämme esillä Ruotsissa perusterveydenhoidossa käytössä olevaa ”raha seuraa potilasta -mallia”.

Tässä yksityiskohtainen selvitys tänään julkaistusta sotemallista:

Malli:

  • keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät kaksiportaisesta hallintomallista luopumiseen sekä kuntien rahoitusosuuksien määräytymisen täsmentämiseen
  • Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on sekä palvelujen järjestämis- että tuottamisvastuu.
  • Valiokunnan ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymiä on koko maassa 19.
  • Muutosehdotus mahdollistaa myös sen, että sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymiä muodostuu laissa säädettyä lukumäärää pienempi määrä, jolloin alueista voi muodostua väestöpohjaltaan jatkossa suurempia. Tämä tapahtuu kuitenkin kuntien omilla päätöksillä.
  • Valiokunnan ehdotuksen mukaisessa 19 sosiaali- ja terveysalueen rakenteessa, jossa osa alueista jää varsin pieniksi, tarvitaan yhteistyörakennetta tarkoituksenmukaisesta työnjaosta sopimiseksi. Valiokunta ehdottaa säädettäväksi yhteistyöalueista, joihin sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymien tulee kuulua.
  • Uusia yhteistyöalueita voi verrata jossain määrin nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin.
  • Alueiden muodostuminen tapahtuu kuntalähtöisesti. Voimaantulovaiheessa valtioneuvosto varmistaa laissa olevien kriteerien perusteella päätöksellään, että sosiaali- ja terveysalueita muodostuu lain mukainen määrä.
  • Kuntayhtymän hallintoon ja päätöksentekoon sovellettaisiin lähtökohtaisesti kuntalain säännöksiä.
  • Kunnan edustajien äänimäärä yhtymävaltuustossa perustuu kunnan asukaslukuun. Käyttöön tulee kuntalaista poikkeava äänileikkuri, jonka mukaan päätösten tekeminen edellyttää, että ylimmässä toimielimessä päätöstä kannattaa äänten enemmistön lisäksi vähintään kahden kunnan edustajien enemmistö.
  • Malli vastaa kansanvaltaisuuden näkökulmasta suurin piirtein nykyisiä sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä. Erona on, että kunnilta siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta.

Rahoitusmalli:

  • Valiokunta ei lähtökohtaisesti ehdota kuntien maksuosuuksien määräytymismallia muutettavaksi siitä, mitä hallitus esitti.
  • Kunnilla on edelleen päärahoitusvastuu väestömäärään perustuvalla ns. kapitaatiomallilla, jota on painotettu palvelutarvetekijöillä. Sen perustana on palvelutarpeesta aiheutuvat laskennalliset kustannukset.
  • Maksuosuuksien muutosten suuruuksiin pystytään kuitenkin vaikuttamaan muuttamalla tasauskattoja ja siirtymäaikoja.
  • Hallituksen esityksen portaittaista +/- 400 euroon/vuosi/asukas päätyvää tasauskattoa muutetaan niin, että portaittain vuosina 2017—2020 päädyttäisiin +/- 200 euron/vuosi/asukas tasauskattoon.
  • Lisäksi valiokunta ehdottaa voimaanpanolakiin lisättäväksi uuden säännöksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveysalueen kunnat voivat sopia viiden vuoden määräajaksi järjestämislaista poikkeavasta rahoitusmallista. Tässä rahoitusmallissa vähintään 70 prosenttia maksuosuuksista määräytyisi kapitaatioperusteella ja enintään 30 prosenttia muulla kuntien sopimalla perusteella, esimerkiksi suoriteperusteella. Päätös vaihtoehtoisen rahoitusmallin soveltamisesta edellyttää, että sitä kannattaa 2/3 kunnista, joilla on äänten enemmistö (vastaava kuin kuntayhtymän perussopimuksen muutoksessa).
  • Valtiovarainministeriö on 4.12.2014 julkistanut oman arvionsa valtionosuusuudistuksen, valtionosuusleikkausten ja sote-uudistuksen yhteisvaikutuksista kuntien talouteen hallituksen esityksen pohjalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä on perusteltua, että vastaavat, parhaillaan täsmentymässä olevat laskelmat ja kuntakohtaiset tiedot ehdotettujen säädösmuutosten pohjalta saatetaan vastaavalla tavalla julkisiksi niiden valmistuttua.

Valtion ohjaus:

  • Valiokunta ehdottaa, että laissa säilytetään sosiaali- ja terveysalueille velvoite tehdä järjestämispäätös.
  • Järjestämispäätös on sosiaali- ja terveysalueen oman toiminnan toteutuksen valtakunnallisesti yhtenäinen ohjausväline. Ennen järjestämispäätöksen hyväksymistä tai siihen tehtäviä muutoksia sosiaali- ja terveysalueiden on kuultava sosiaali- ja terveysministeriötä sekä otettava huomioon ministeriön näkemykset.
  • Lisäksi ehdotetaan säilytettäväksi säännökset sosiaali- ja terveysministeriön ja sosiaali- ja terveysalueiden välisestä lakisääteisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelut käydään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittain siten, että kaikki siihen kuuluvat sosiaali- ja terveysalueet ovat samanaikaisesti mukana neuvottelussa.
  • Yhteistyöalueisiin kuuluvien sosiaali- ja terveysalueiden on laadittava kunnallisvaltuusto-kausittain palvelujen järjestämissopimus. Järjestämissopimuksessa alueet sopivat mm. vaativan erityistason tehtävien ja päivystyksen järjestämisestä. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erityispalveluiden järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä lain vaatimia edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä.

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.