Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina talouspoliittiset linjaukset sekä Pirkanmaan kehittäminen

Hyvä lukija!

Tänään viikkoviestiterveiset Parkanossa torilla ja tutustumassa VT3:n uuteen risteysjärjestelyyn Parkanon Porin tien risteyksessä. Eduskunta lisäsi hallituksen budjettiesitykseen liikennehankkeet VT3:lla Parkanossa ja Hämeenkyrössä. Hankkeet lähtevät liikkeelle tämän vuoden aikana. Seuraava vaihe kolmostien kehittämisessä on Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen, mikä asia jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.

Tämän viikon aiheina on Aamulehdessäkin julkaistu kirjoitukseni Pirkanmaan kehittämisestä Sisä-Suomen ykköskeskukseksi sekä pääministeri Alexander Stubbin blogissa luetellut linjaukset seuraavan eduskuntavaalikauden tarvittavista toimenpiteistä.

Kokoomuksen linjaukset seuraavalle vaalikaudelle

Kokoomus haluaa tuoda politiikkaan lisää läpinäkyvyyttä ja on tämän vuoksi kertonut omat ensi kauden tavoitteensa avoimesti ja yksityiskohtaisesti jo ennen vaaleja. Kattava listaus aiheesta löytyy puheenjohtajamme pääministeri Alexander Stubbin 26.3. kirjoittamasta blogikirjoituksesta.

Stubb kertoo blogissaan, että haluamme säilyttää Suomen maana, jossa lapsemme saavat julkisissa kouluissa maailman parasta opetusta, jokainen voi lähtökohdista riippumatta ponnistaa niin korkealle kuin suinkin, jokaiselle on tarjolla laadukkaat julkiset terveyspalvelut ja jokaisesta pidetään huolta, jos ei siihen itse pysty.

Kokoomus ei kuitenkaan usko, että hyvinvointiyhteiskunta säilyisi vain käyttämällä lisää veronmaksajien rahaa elvytykseen. Ainoa keino kasvulle löytyy työn kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy pystyä tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotta saamme lisättyä työn määrää. Esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat näitä uudistuksia jo tehneet. Nyt on meidän vuoromme parantaa suomalaisen työn kansainvälistä kilpailukykyä. Suomen ongelmat eivät ole pääsääntöisesti eurokriisistä aiheutuneita suhdanneongelmia, jotka ratkeaisivat eurokriisin poistuessa, vaan ne johtuvat rakenteiden muutoksista. Suhdannekriisiä voidaan hoitaa elvyttämällä, mutta rakenteellinen kriisi vaatii rakenteiden muutoksia, jotta uutta kasvua saadaan syntymään menetetyn tilalle. Käytännössä yksi prosenttiyksikkö vähemmän työttömyyttä parantaisi julkisen talouden tasapainoa karkeasti 600 miljoonalla eurolla vuodessa.

Ennen talouskasvua meidän on kuitenkin välttämätöntä tehdä myös sopeutustoimia, koska emme voi vain odotella tulee kasvua ja kasvattaa siihen saakka seuraavalle sukupolvelle maksettavaksi jäävää velkapottia loputtomasti. Sopeutustoimet on tehtävä kuitenkin reilusti. Niiden tulee koskea jokaista suomalaista, jolloin kukaan ei yksin joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa.

Valtiovarainministeriön asiantuntijoiden mukaan julkisen talouden velan bkt-suhteen taittaminen edellyttäisi tällä kaudella tehtyjen 7 miljardin suuruisten sopeutustoimien lisäksi ensi vaalikaudella 6 miljardin euron sopeutustoimia ja pidemmällä aikavälillä lisäksi muita rakenteellisia uudistuksia, jotta arvioitu 10 miljardin euron suuruinen vuosittainen kestävyysvaje saataisiin kurottua umpeen. VM:n arviossa sopeutustarpeeksi esitetään valtion puolelle 4 miljardia ja kuntien puolelle 2 miljardia. Lisäksi VM:n virkamiehet toteavat, että sopeutuksen tulee painottua menoihin, koska kokonaisverotusta ei voida enää kiristää, ilman että leikattaisiin samalla voimakkaasti tulevaa kasvua. Sopeutustoimia on alettava tekemään heti vaalikauden alusta lähtien. Näistä lähtökohdasta myös Kokoomus haluaa rakentaa oman toimenpidelistauksensa.

Stubb luettelee blogissaan vuoteen 2019 mennessä valtion puolella tehtäviksi tarvittaviksi toimenpiteiksi seuraavaa:

  • Pienennetään indeksiin sidottujen menojen korotuksia -1000 milj. e
  • Kokoomuksen työlistan suorat säästövaikutukset -300 milj. e
  • Kokoomuksen työlistassa esitettyjen toimenpiteiden työttömyyttä vähentävä ja työllisyyttä lisäävä vaikutus julkiseen talouteen -500 milj. e
  • Käydään läpi kaikille annettavat tulonsiirrot ja vähennetään niitä hyvätuloisilta -300 milj. e
  • Kehitysyhteistyömäärärahat -300 milj. e
  • Valtionhallinnon menot -600 milj. e
  • Viedään loppuun kuluvalla vaalikaudella sovittuja uudistuksia -300 milj. e
  • Toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskeva uudistus -300 milj. e
  • Julkiset työvoimapalvelut -100 milj. e
  • Sääntelyn purkaminen, luvituksen keventäminen ja digitalisaatio -50 milj. e
  • Yritystuet -250 milj. e

Kuntapuolelle Stubb ehdottaa seuraavia toimenpiteitä

  • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen -1000 milj. e
  • Parannetaan julkisen palvelutuotannon tuottavuutta -1000 milj. e

Koko Alexander Stubbin blogi toimenpidekohtaisine perusteluineen löytyy täältä.

Pirkanmaan kehittäminen Sisä-Suomen ykköskeskukseksi

Jos väestö keskittyy Suomessa Ruotsin tapaan, niin vuoteen 2030 mennessä jopa puoli miljoonaa suomalaista muuttaa kaupunkikeskuksiin tai niiden lähialueille. Pirkanmaa voisi asuttaa muuttajista vajaan kolmanneksen (150 000) ja vähentää siten pääkaupunkiseudulle kohdistuvaa muuttopainetta.

Muuttoliikkeen jakautuminen nykyistä tasaisemmin pk-seudun, Tampereen seudun ja muiden kasvukeskusten kesken olisi koko Suomen edun mukaista. Kasvun jakaantuminen hillitsee asuntojen hintakehitystä ja lyhentää työmatka-aikoja.

Tampere on toistuvasti valittu Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi, johon eri puolilta Suomea halutaan muuttaa. Seudun kasvattaminen sisäisellä muuttoliikkeestä on realistista. Tulijat ja monet täällä jo asuvat tarvitsevat työpaikkoja. Tampereella on edellytyksiä kasvaa teknologisen teollisen osaamisen lisäksi korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, taloushallinnon, hyvinvointialojen, palveluyrittäjyyden ja median keskukseksi. Vertailukohdan voi hakea Göteborgista, joka on teollisen pohjan kautta laajentunut 550 000 asukkaan korkean koulutuksen, viihdemaailman ja palvelutalouden keskukseksi.

Sijaintinsa ansiosta Tampereella on edellytykset muodostua Sisä-Suomen liikenteen ja logistiikan solmukohdaksi. AiRRpro-konseptin mukaisesti Tampereelle voidaan luoda lentoasema, jolta on suorat yhteydet Euroopan tärkeimmille kentille. Näitä yhteyksiä voisivat nopeutuvien raideyhteyksien avulla hyödyntää myös Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän seutujen asukkaat, joiden matka-aika Eurooppaan lyhenisi merkittävästi nykyisestä. Pääradan välityskykyä parantamalla ja esimerkiksi rakentamalla kolmosraide Tampere-Toijala-välille, voidaan kytkeä Tampereen, Hämeenlinnan ja Helsingin akseli yhdeksi työssäkäyntialueeksi. Tällä alueella sijaitsee 40 prosenttia Suomen työpaikoista.

Tampereen kaupunkiseudulla asuu nykyisin 370 000 ihmistä. Viime vuosina Tampereen seudun väestö on kasvanut noin 4 000 hengellä vuodessa. Kasvuvauhti on mahdollista kaksinkertaistaa tehokkaalla täydennysrakentamisella ja kehyskuntien aktiivisella kaavoituksella. Liikenneyhteyksiä kehittämällä ja joukkoliikennettä edistämällä voidaan ottaa koko Pirkanmaan potentiaali käyttöön ja ohjata osa väestönkasvusta Tampereen seudun ulkopuolelle. Maakunnan reuna-alueille mukaan pääsy Tampereen seudun kasvuun on erittäin tärkeää. Esimerkiksi Ikaalisissa, Pälkäneellä, Sastamalassa ja Akaassa väestönkasvu turvaa samalla nykyisten asukkaiden palvelujen säilymisen.

Tampere on aina ollut edelläkävijä. Nopeampi väestönkasvu tekee monista Tampereen vireillä olevista keskeisistä hankkeista kannattavia. Väkiluvun kasvaessa 10 000 asukkaalla vuodessa katuraitiotien hyöty/kustannus-luvut paranevat välittömästi ja samalla Areena-hankkeesta tulee realistisempi. Alueen suurempi ostovoima mahdollistaa myös erikoistuneempien palvelujen tarjoamisen ja siten jo parantaa työllisyyttä. Tässä yhteydessä myös korkeakouluhanke T3:n tuomat mahdollisuudet pitää kartoittaa.

Tampereen seudulle ja koko Pirkanmaalle maan sisäisen muuttoliikkeen vahvempi hyödyntäminen on menestyksen avain. Tämän asian puolesta kannattaa maakunnassa tehdä yhteisesti työtä yli poliittisten rajojen.

Vaalikampanja jatkuu – tulevana viikonloppuna sekä viikolla 14 tapaat minut täällä

la 28.3. klo 10-12 Oriveden tori
la 28.3. klo 16-18 Cafe Tarja, Loimaa
su 29.3. klo 13-14 Akaan Tokmanni
su 29.3. klo 17-19 VaLePa – Hurrikaani
ma 30.3. klo 10-11 Tammelan tori, Tampere – ilmainen ”Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi” -kirja 50 ensimmäiselle
ma 30.3. klo 13-14.30 Kahvitus Taitotalo Puumilassa, Kuruntie 1, Kihniö
ma 30.3. klo 15-16.30 Kahvitus Cafe Milassa, Virrat
ti 31.3. klo 9-11 Tampereen Kauppakamarin tilaisuus Sastamalan kaupungintalolla
ti 31.3. Punkalaitumen vaalitentti
ke 1.4. klo 9-10 Ikaalisten tori
ke 1.4. klo 11.30-13 Puhe Kalevan Rotary-klubilla
ke 1.4. klo 17-19 Yle Satakunnan paneeli, Puuvillan kauppakeskus, Pori
ke 1.4. klo 19.30-20.30 Iltatilaisuus Kiikoisissa
to 2.4. klo 8.05-8.50 Vammalan ehdokkaiden vaalipaneeli Vammalan lukion liikuntasalissa
to 2.4. klo 9.30-10.15 Vammalan ehdokkaiden vaalipaneeli Äetsän koulun ja Sarkia lukion liikuntasalissa
to 2.4. klo 11-11.45 Vammalan ehdokkaiden vaalipaneeli Mouhijärven yhteiskoululla
la 4.4. klo 12-13 Kyrönlahden ostoskeskus Ylöjärvellä Katja Luojuksen kanssa
la 4.4. klo 14-15 Kangasalan Prisma

Hyvää viikonloppua toivottaen,
Arto Satonen


Arto Satonen
arto.satonen@eduskunta.fi
050-5113110


Listalle liittymiset ja listalta poistumiset:
Arto Ahvensalmi
(Arto Satosen avustaja)
arto.ahvensalmi@eduskunta.fi
09-4324110 / 045-1245678

 

Comments are closed.