Arto Satosen kampanjassa mukana: Yliopistonlehtori Janne Ruohonen

Tampereen yliopistokenttä uuden äärellä?

Uusia talouskasvun avaimia voi etsiä monesta suunnasta. Yhdeksi talouden vauhdittajaksi on esitetty suomalaista huippuosaamista ja -tutkimusta. Asiat pitäisi käytännössä siispystyä tekemään muita paremmin. Yliopistosektorilla on keskeinen rooli uuden tiedon ja innovaatioiden tuottajana ja mahdollistajana. Tieteellä ja yliopistolla on yhteiskunnassa myös selkeä sivistyksellinen funktio – uudenlainen ajattelu ei synny pakottamalla tiettyyn muottiin, vaan parhaat ideat saattavat syntyä jopa sattumalta*. Yliopistolla on kolme keskeistä tehtävää: tieteellinen tutkimus, tutkimukseen perustuva ylin opetus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Tampere on kovaa vauhtia kasvamassa Suomen merkittävimmäksi kasvukeskukseksi pääkaupunkiseudun rinnalle. Tässä kehityksessä myös tamperelaisten korkeakoulujen tulee olla vahvasti mukana. Korkeatasoisen tutkimuksen, innovatiivisen tuote- ja palvelukehityksenja toimivan yritysyhteistyön avulla Tampereelle on mahdollista synnyttää talouskasvua ja aidosti uusia työpaikkoja.

Tampereella selvitetään parhaillaan kolmen korkeakoulun eli Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämismahdollisuuksia (Tampere3). Toteutuessaan uudesta yksiköstä tulisi jopa 35 000 opiskelijan korkeakoulu.

Ennen päätöksiä Tampere3:ssa riittää vielä selviteltävää, kun pohditaan, missä laajuudessa hanketta voidaan lähteä toteuttamaan – ja miten duaalimalliin mahdollisessa muutoksessa suhtaudutaan. Tarkastelussa on nähdäkseni kiinnitettävä huomiota siihen, pystytäänkö esimerkiksi niin yliopiston kuin ammattikorkeakoulunkin nykyiset hyvät puolet mahdollisessa uudessa Tampere3:ssa säilyttämään. Tämä tarkoittaa yhtäältä yliopiston akateemisen tutkimusvapauden, ja toisaalta ammattikorkeakoulun selkeiden, pätevyyden ammattiin tuottavien tutkintojen erityispiirteiden kunnioittamista. Samalla tulisimielestäni tarkastella korkeakoulun tarjoamien tutkintojen kilpailukykyä markkinoilla sekä erityisesti valmistuvien työllistymisnäkymiä.

Tampereen yliopistossa tehtiin muutama vuosi sitten mittava rakenteellinen uudistus, jossa vanhojen rakenteiden tilalle perustettiin yhdeksän uutta tieteenalayksikköä, joista suurin on johtamiskorkeakoulu. Poikkitieteellisessä johtamiskorkeakoulussa yhdistyvät kauppa-, hallinto- ja politiikkatieteet. Tampere3:n näkökulmastaon paikannettavissa monia luontevia yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi kauppatieteellisten ja vaikkapatiettyjen teknillisten oppiaineiden välillä. Uusi yhteinen johtamiskorkeakoulu – jossa yhdistyisi kauppa, hallinto, tekniikka ja politiikka – toisi yliopistokenttään jotain aidosti uutta ja omaleimaista. Kaikilla sen osa-alueilla olisi mahdollisuus myös poikkitieteellisen opetuksen ja tutkimuksen kautta vahvaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi yliopiston tehtävistä, toisin sanoen yliopistolla tulee olla aito kosketuspinta ympäröivään yhteiskuntaan.Tieteellä voi sanoa olevan sivistävä vaikutus yhteiskunnassa. Kosketuspinta yhteiskuntaan voi vaihdella aloittain huimastikin. Siinä missä kauppa- ja oikeustieteissä luontevat yhteydet kohdistuvat yrityksiin ja lainsäätäjiin, historiatieteessä vaikuttavuus ilmenee esimerkiksi nykyhetken ja historian vuorovaikutuksessa.Yhtenä esimerkkinä vaikuttavuudesta voidaan mainita johtamiskorkeakoulun kauppatieteissä syksyllä 2015 aloitettava opetukseen ja harjoitustöiden laatimiseen liittyvä yhteistyö Tampereen kauppakamarin jäsenyritysten kanssa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy toki erityisesti myös opiskelijoissa ja tutkintonsa suorittaneissa. On ollut hienoa viime vuosina huomata, että suomalaiset yliopisto-opiskelijat ovat kiinnostuneet yrittäjyydestä uudella innokkuudella. Se on hyvä, sillä Suomi ja Pirkanmaa tarvitsevat uusia yrittäjiä nykyisten rinnalle.

Suomalaisten pitäisi ylipäätään luottaa enemmän omaan osaamiseensa. Suomalaisilla korkeakouluilla ei esimerkiksi tällä hetkellä ole mahdollisuutta periä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Tällaisesta mahdollisuudesta tulisi pikaisesti säätää lailla. Suomalaiselle korkeakoulutukselle on kyllä maailmalla kysyntää – vaikka sitä ei annettaisikaan ilmaiseksi.

Minulla on ollut monesti mahdollisuus keskustella Arton kanssa koulutuspoliittisista kysymyksistä ja yliopistosektorin kehittämisestä ja kuulumisista. Arto on sivistyksen ja korkeakoulutuksen puolestapuhuja.

Janne Ruohonen
KTT, yritysjuridiikan yliopistonlehtori
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

* Tampereen yliopistossa väiteltiin tämän vuoden alussa Sattuman merkityksestä yhteiskuntaa muokkaavana tekijänä.

 

Comments are closed.