Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina verotus, työajan pidentäminen sekä kuntayhtiöt.

Arvoisa lukija!

Takana on mielenkiintoinen viikko. Tiistaina ja keskiviikkona eduskunta pääsi ensi kertaa keskustelemaan hallituksen ohjelmasta ja oppositio hyökkäsi heti rajummin kuin koskaan minun eduskuntaurani aikana. Välillä puheita oli vaikea jopa kuulla, kun välihuutoja oli niin paljon. Hallitus selvisi kuitenkin tulikasteestaan hyvin. Hallituspuolueet esiintyivät yhtenäisesti ja hallitus sai selvin numeroin luottamuslauseäänestyksessä eduskunnan tuen.

Tässä viestissä on faktoja tällä viikolla esille nousseisiin aiheisiin. Ensimmäinen osio käsittelee sitä miten veronmaksu Suomessa jakautuu ja jälkimmäinen osuus käsittelee työajan pidentämisen vaikutuksia kansantalouteen. Lisäksi viestissä on mukana viittaus uunituoreesta tutkimuksesta, joka käsittelee kunnallisia osakeyhtiöitä. Tämä on aihe, joka puhuttaa paljon kuntapäättäjiä.

VEROTUS ON JO KIREÄÄ – PROGRESSIO JYRKKÄ

Eduskuntakeskustelussa nousi vahvasti opposition taholta esille halukkuus kiristää edelleen hyvätuloisten verotusta. Tähän keskusteluun on hyvä tuoda faktoja mukaan. Ensinnäkin kaikki edellisen hallituksen tekemät veronkorotukset ovat voimassa. Tämä tarkoittaa siis, että yli 45000 euroa eläketuloa saavat eläkeläiset ja yli 90000 euroa ansiotuloja saavat maksavat edelleen korotettua veroa.

Jos vertaillaan ansiotuloverotusta kansainvälisesti niin Suomen verotustaso on eurooppalaisittain varsin kireää. Keskituloinen maksaa 2 prosenttiyksikköä eurooppalaisia enemmän ja tämä ero vaan kasvaa, kun vuositulo menee yli 40000 euron. Hyvillä ansiotuloillaan suomalainen maksaa 3,3-6,6 prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa ansiotuloverotus on selvästi keveämpää. Alla olevasta käy ilmi miten tämä veronmaksu Suomessa jakautuu. Siitä voi itse kukin päätellä osallistuvatko hyvätuloiset ansiotulon saajat riittävällä osuudella hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.

verotaulukko

TYÖAJAN PIDENNYS TOISI 11 MILJARDIN LISÄYKSEEN BKT:HEN KUUDESSA VUODESSA

Helsingin Sanomissa on tänään julkaistu artikkeli : ”Muistio: Lisätyö elvyttäisi” , jossa Helsingin Sanomat lainaa saamaansa Suomen Pankin muistista työajan pidentämisen vaikutuksista kansantalouteen. Tutkimustulokset ovat vakuuttavat. Vuosityöajan lisääminen sadalla tunnilla toisi bruttokansantuotteeseen kuudessa vuodessa 11 miljardia lisää. Samalla talouskasvu kiihtyisi 1,2 prosenttia.

Vienti voimistumista, kustannuskilpailukyky paranisi ja ennen pitkää myös yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit piristyisivät. Samalla julkisen talouden velkasuhde pienenisi kolme prosenttiyksikköä vuoteen 2021 mennessä eli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja vahvistuisi.

Tämä HS:n artikkeli kannattaa lukea. Siinä on taloustieteellisesti selitetty työajan pidennyksen hyvin myönteinen vaikutus kansantalouteen.

TAMPEREEN YLIOPISTOLTA UUNITUORE TUTKIMUS KUNTAYHTIÖISTÄ

Tampereen yliopiston tutkijaryhmä on julkaissut uuden tutkimuksen, joka tarkastelee kuntayhtiöitä ja niiden asemaa markkinoilla hyvin kattavasti. Tutkimuksen ovat tehneet Seppo Penttilä, Janne Ruohonen, Asko Uoti & Veikko Vahtera. Tämä on erittäin mielenkiintoista luettavaa niille, joilla on kontaktipintaa kuntayhtiöihin ja niiden toimintakenttään. Tähän tutkimukseen pääset tästä linkistä.

Viikonlopputerveisin Arto

 

Comments are closed.