Uusien visioiden korkeakouluhanke Tampere3

Suomalainen korkeakouluympäristö on muutosten edessä, sillä ikäluokat pienenevät ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. Tulevaisuudessa korkeakoulujen joustava yhteistyö ja yksiköiden erikoistuminen tulevat olemaan kehittämisen avainsanoja. Tampereella asiaan on herätty ajoissa, sillä meillä pohditaan parhaillaan kolmen korkeakoulun yhdistämistä (Tampere3). Korkeakoulujen hallitukset päättivät 25.5. jatkaa Tampere3:n rakentamista. Uudessa korkeakoulussa olisi huimat 35 000 opiskelijaa.

Ei ole yllätyksellistä, että kunnianhimoisen Tampere3:n kaltaisen hankkeen kotipaikka on juuri Tampere. Tampere on kovaa vauhtia kasvamassa Suomen merkittävimmäksi kasvukeskukseksi pääkaupunkiseudun rinnalle. Tampere on perinteisesti ollut edelläkävijän roolissa – jäähalli ja Näsinneula ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Lähitulevaisuuden innovatiivisiin hankkeisiin kuuluvat raitiotie- ja keskusareenasuunnitelmat. Tampere3 sopii tähän joukkoon varsin hyvin.

Tieteellä ja yliopistolla on aina tärkeä sivistystehtävä yhteiskunnassa. Yhdeksi talouden vauhdittajaksikin on esitetty suomalaista huippuosaamista ja -tutkimusta. Asiat pitää siis pystyä tekemään muita paremmin. Tampere3-hankkeen tavoitteena tulee olla erityisesti uudenlaisen, innovatiivisen tutkimusympäristön vahvistaminen. Tämä tarkoittaa tutkimuksen poikkitieteellisyyteen, laatuun ja kansainvälisyyteen panostamista. Aiempaa suurempi yksikkö ei yksinään tuo mitään lisäarvoa, vaan sen mukanaan tuomia uudenlaisia mahdollisuuksia ja suurempia rahkeita pitää osata aidosti myös hyödyntää. Korkeatasoisen tutkimuksen, innovatiivisen tuote- ja palvelukehityksen ja toimivan yritysyhteistyön avulla Tampereelle on mahdollista synnyttää talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun nykyiset hyvät ja omaleimaiset puolet uudessa Tampere3:ssa pitää kuitenkin säilyttää. Tämä tarkoittaa yhtäältä yliopiston akateemisen tutkimusvapauden, ja toisaalta ammattikorkeakoulun selkeiden, pätevyyden ammattiin tuottavien tutkintojen erityispiirteiden kunnioittamista.

Tampere3:ssa voitaisiin luoda osaamisen ja tutkimuksen näkökulmista omaleimaisia kokonaisuuksia. Esimerkiksi jo nykyisellään poikkitieteellisessä johtamiskorkeakoulussa (JKK) yhdistyvät kauppa-, hallinto- ja politiikkatieteet. Tampere3:n ja JKK:n näkökulmasta on paikannettavissa monia luontevia yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi kauppatieteellisten ja vaikkapa tiettyjen teknillisten oppiaineiden välillä. Uusi yhteinen johtamiskorkeakoulu – jossa yhdistyisivät kauppa, hallinto, tekniikka ja politiikka – toisi yliopistokenttään myös jotain aidosti uutta ja omaleimaista.

Tampere3:n sisälle pitää pystyä muodostamaan mielekkäitä opintopolkuja. Osa opiskelijoista siirtyy työelämään alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan, ja osa jatkaa opintojaan pidemmälle. Joka tapauksessa tutkintojen kilpailukykyyn ja valmistuvien työnäkymiin pitää uudistuksessa kiinnittää erityistä huomiota. Työnäkymiin voi vaikuttaa esimerkiksi yliopisto- ja korkeakoulusektorin yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkityksen korostamisella. Tampere3:lla tulee olla aito kosketuspinta ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen näkyy toki erityisesti myös opiskelijoissa ja tutkintonsa suorittaneissa. Suomi ja Pirkanmaa tarvitsevat myös korkeakoulumaailmasta innokkaita ja kansainvälistymiseen kykeneviä kasvuyrittäjiä.

Tampere3:sta pitää tehdä aidosti myös kansainvälisesti houkutteleva yksikkö opiskelijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Tämä vaikuttaa positiivisesti myös Tampereen imagoon. Tampere3 vaatii toteutuakseen lainsäädännöllisten uudistusten lisäksi taloudellista panostusta. Haastavassa taloustilanteessa julkisen rahoituksen lisäksi rahoitusta tulee löytyä yksityiseltä sektorilta. Tampere3:lla olisi paikkansa suomalaisen koulutusviennin edistäjänä. Suomalaisilla korkeakouluilla on hallituskauden aikana tulossa mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Uudessa Tampere3:ssa olisikin mahdollista ideoida uusia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä maisteriohjelmia. Lukukausimaksulinjaus on onnistunut, sillä suomalaiselle korkeakoulutukselle on maailmalla kysyntää – vaikka sitä ei annettaisikaan ilmaiseksi.

Arto Satonen

Kansanedustaja
Kansallinen kokoomus

Janne Ruohonen

Yliopistonlehtori, KTT
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

 

Comments are closed.