Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina autovero ja Kreikan tilanne.

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti käsittelee autoveron alentamista ja erittäin ajankohtaista Kreikan tilannetta. Kreikan osalta näkökulma on lähinnä sen varoittava esimerkki meille, josta Helsingin Sanomat eilen julkaisi aivan erinomaisen artikkelin. Tämä viesti on tämän kesän viimeinen, koska eduskunta jää tiistain jälkeen istuntotauolle. Palataan asiaan elokuussa.

Autoveroa alentamalla turvallisempaan ja ympäristöystävällisempään autokantaan

Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki tiistaina autoalan odottaman päätöksen autoveroalennuksesta ja sen toteuttamistavasta. Autovero alenee autoilla, joiden ominaishiilidioksidipäästö on enintään 140 g/km. Veronalennus toteutetaan neljässä samansuuruisessa vaiheessa vuosina 2016–2019 ja verotuottovaikutus on noin 200 miljoonaa euroa.

Autoveron alentamisen tarkoituksena on uudistaa suomalaista autokantaa, joka on Länsi-Euroopan vanhimpia. Uudet autot ovat turvallisuustasoltaan ja ympäristöystävällisyydeltään aivan eri luokassa kuin esimerkiksi 10 vuotta vanhat autot. Autoveron alentaminen kohdistuu vähäpäästöisiin autoihin, jotka usein ovat myös edullisimpia autoja. Tavoitteena on siis myös ohjata kuluttajakäyttäytymistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Autoveropäätöstä odoteltaessa autokauppa on ollut lähes jumissa. Sen vuoksi oli välttämätöntä, että päätös tästä uudistuksesta saatiin tehtyä jo kesäkuun puolella. Heinäkuu on usein vilkas aika autokaupassa. Nyt kuluttajilla on tieto tulevista veronmuutoksista, mikä varmasti piristää autokauppaa. Autoverouudistus tulee voimaan 1.1.2016, mutta aiemmin päätetty romutuspalkkiokokeilu jo nyt heinäkuun alusta.

Muuttuvat autoveroprosentit löydät tästä taulukosta: http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1058456/Vuosille+2016%E2%80%932019+ehdotettavat+autoveroprosentit/

Kreikalla ollut jo kivinen tie – pelastusoppia otettava ajoissa

Kreikalla ja sen uudehkolla Syriza-puolueen johtamalla hallituksella alkaa aika tiimalasissa käydä vähiin. Ensi tiistaina erääntyy IMF:lle 1,5 miljardin euron lainaerä. Käytännössä ratkaisu olisi löydettävä ennen pörssin aukeamista maanantaina. Neuvotteluja käydään nyt Kreikan, lainoittajainstituutioiden ja valtionvarainministerien kesken. Lopullinen sopu on hyväksyttävä myös Kreikan parlamentissa, mitä vaikeuttaa hallituspuolueen sisäinen rakoilu.

Kreikan tärkein opetus on se, että maata ei saa ikinä päästää tällaiseen tilaan. Taustalla on vuosia jatkunut huono hallinto, heikko veronkeruu, sekä kilpailukykyyn nähden kohtuuttomat eläkkeet ja sosiaalietuudet. Kreikan matokuuri on jo nyt ollut kova tavallisille kreikkalaisille. Aivan samoin käy ennen pitkää kaikissa maissa, joissa julkinen talous ei ole terveellä pohjalla.

Kreikassa on jo vuosien 2009-14 välillä reaalipalkkoja leikattu 30 prosenttia, keskimääräisiä eläkkeitä 47 prosenttia ja sosiaalietuuksia 23 prosenttia. Työttömiä on 27 prosenttia työikäisistä ja nuorisotyöttömyys on 53 prosenttia. Bruttokansantuote on alentunut neljänneksellä. Luvut ovat hirvittäviä. Eurosta lähtö ei asiaa auta ainakaan lyhyellä tähtäimellä, vaan todennäköisesti vain pahentaa tilannetta.

Opetus tästä kaikesta on se, että yhteisellä valuutta-alueella pitää elää siten, että pärjää kilpailussa muita vastaan. Huolestuttavinta meidän kannalta on se, että viime aikoina Suomi on pärjännyt myös tässä kilpailussa erittäin heikosti ja siksi olemme velkaantuneen viime vuosina rajusti. Nyt on viimeinen hetki laittaa asioita kuntoon, jotta me emme ajaudu Kreikan tielle.

Uusi hallitus on tarttunut härkää sarvista. Taloutta tasapainotetaan säästöillä, työn tekemisestä ja työn teettämisestä tehdään kannattavampaa ja koulutusjärjestelmää uudistetaan. Tässä paketissa on monia kohtia, joista on jo nyt noussut yksittäisiä mielenilmauksia ja kovaa kritiikkiä. Monet niistä ovat asioita, joita kukaan poliitikko ei hyvänä aikana kannattaisi. Tässä tilanteessa vastuullisuutta on kuitenkin katsoa pidemmälle. Kreikan esimerkki osoittaa, että jos pohja julkiselta taloudelta pettää, niin mikään ei enää ole pyhää, vaan leikkaukset kohdistuvat rajusti myös kaikkein kipeimpiin kohtiin.

Siksi nyt on tekemisen aika. Vuosi sitten julkaisin kirjani ”Hyvinvointiyhteiskunnan pelastus-oppi”, jossa tavoitteena oli pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kilpailukykyä parantamalla. Yksittäisistä esityksistä tuli myönteisen palautteen ohella myös hyvin paljon kriittisistä palautetta sekä julkisuudessa, että suoraan minulle. On ollut mukava huomata, että vuoden aikana tuuli on selvästi kääntynyt. Yhä useampi suomalainen on nyt sen takana, että Suomea pitää uudistaa ja kilpailukykyä parantaa, jotta tämä maa on hyvä paikka elää ja asua myös tulevaisuudessa.

HS:n kuvaava juttu jossa kuvaillaan miltä Kreikan leikkaustoimet näyttäisivät Suomessa löytyy täältä: http://www.hs.fi/paivanlehti/25062015/a1435120282039

Hyvää kesää kaikille toivottaen!

Arto

 

Comments are closed.