Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina yhteiskuntasopimuksen jälkimainingit ja pakolaistilanne.

Arvoisa lukija!

 

Elokuu on ollut mukavan lämmin. Politiikassa ei kuitenkaan olla enää lomatunnelmissa, sillä monia isoja asioita on tapahtunut. Tässä viestissä yhteiskuntasopimuksen jälkimaininkeja ja jatkosuunnitelmia, sekä päivitystä ajankohtaisesta pakolaistilanteesta.

 

Yhteiskuntasopimus kaatui – pallo nyt hallituksella

 

Hallituksen talouspolitiikassa on kolme kivijalkaa:

 

  1. Julkisen talouden säästöt 4 miljardia ( näistä suuri osa on jo budjettiesityksessä sisällä ja kaikki toteutuvat vaalikauden aikana )

 

  1. Rakenteelliset uudistukset 4 miljardia ( nämä ovat valmistelussa )

 

  1. Kilpailukyvyn vahvistaminen

 

– maltilliset palkkaratkaisut

– yhteiskuntasopimus

 

Kun näistä nyt yhteiskuntasopimus kaatui, niin hallitus on päättänyt omin toimin parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Konkreettiset esitykset annetaan eduskunnalle tiedonantona syyskuun aikana ja ne käsitellään keväällä 2016 eduskunnassa. Hallituksella on käytössään laaja keinovalikoima, vaikka osa asioista onkin TES:en takana ja siten työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavissa.

 

Yhteiskuntasopimuksen toteutuminen työaikaa pidentämällä olisi ollut tehokkain ja kivuttoman keino laskea yksikkötyökustannuksia, mutta tähän ei nyt kyetty, koska erityisesti SAK:lla ei ollut valmiutta sopia  yhteisestä 5 prosentin kilpailukykyhypystä. Nähtäväksi jää mikä vaikutus yhteiskuntasopimuksen kaatumisella on kolmikannalle jatkossa. Historiallisesti kolmikannan legitimiteetti on perustunut siihen, että tosi paikan tullen se kykenee tekemään kansakunnan etua palvelevia ratkaisuja. Nyt näin ei käynyt.

 

Uusimmat tiedot Suomen taloudesta ovat huolestuttavia. OP:n tuoreen ennusteen mukaan talouskasvu on jäämässä tänä vuonna negatiivisesti. Venäjän vientiongelmat ja Kiinan talousvaikeudet heijastuvat väistämättä vientimarkkinoille ja se vaikuttaa monilla aloilla. Tässä tilanteessa oman kilpailukyvyn parantaminen on kaikkein tärkein asia. Suuri osa kansalaisista on tämän oivaltanutkin, koska yli kolmannes on ollut kyselyssä valmis pidentämään omaa työaikaansa. Hallituksen velvollisuus on tässä tilanteessa parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja niin myös tehdään. Yksityiskohdat selviävät syyskuussa.

 

Turvapaikkapolitiikan toimivuus varmistettava

 

Välimeren alueen pakolaiskriisi heijastuu koko Eurooppaan ja myös tämän asian hallintaan saaminen on Euroopan tason kysymys. Olennaista on elinolosuhteiden paraneminen Syyriassa, Sudanissa, Libyassa ja muissa kriisimaissa.

 

Myös Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on noussut nopeasti ja saattaa yltää 15000 hakijaan tänä vuonna, mikä nelinkertaistaa viime vuoden hakijaluvut. Muutos on merkittävä ja se on jo johtanut uusien vastaanottokeskusten avaamiseen. Esimerkiksi Punkalaitumen vastaanottokeskus on otettu uudelleen käyttöön ja kunnassa on nyt 300 turvapaikanhakijaa.

 

Näissä oloissa tärkeintä on varmistaa turvapaikkapolitiikan toimivuus riittävillä resursseilla. Tarkastajia on oltava riittävästi, jotta jokaisen turvapaikanhakijan asia käsitellään erikseen ja viipymättä. Turvapaikan saavat ne, jotka ovat siihen oikeutettuja. Kansainvälisten sääntöjen mukaan oikeus turvapaikkaan on niillä, joiden henkilökohtaista turvallisuutta on uhattu. Oikeutta jäädä Suomeen ei ole niillä, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan. Jos hakijan kotimaa katsotaan turvalliseksi ja turvapaikan saamiselle ei ole muitakaan perusteita, niin edessä on lähtö Suomesta kotimaahan. Viime vuosina niukasti yli puolet turvapaikanhakijoista ei ole saanut lupaa jäädä Suomeen.

 

Turvapaikan saaneiden kotouttaminen on hyvin tärkeä asia. Integroituminen Suomeen tapahtuu kielen oppimisen, koulutuksen ja työn teon kautta. Meillä ei ole varaa siihen, että tulijat eivät integroidu Suomeen. Sen vuoksi kotouttamisen määrärahoja on lisättävä, kun maahan jäävien määrä kasvaa. Työministeri Jari Lindström on esittänyt 22,8 miljoonan euron lisäystä vuoden 2016 budjettiin. Maahanmuuttoviraston ja poliisin resursseja on jo lisätty, jotta turvapaikkaratkaisut pystytään tekemään nopeasti. Samalla pienennetään merkittävästi vastaanottokeskusten toimintakuluja.

 

Hyvää lämmintä loppukesää toivottaen!

 

Arto

 

Comments are closed.