Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina yhteiskuntasopimusta korvaavat toimet sekä tulevan vuoden budjetti ja lisätalousarvio.

Arvoisa lukija!

 

Takana on poikkeuksellinen viikko politiikassa. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä sekä tulevan vuoden budjetista, lisätalousarviosta, että yhteiskuntasopimusta korvaavista toimista. Tässä viestissä liitteissä faktatietoa hallituksen tekemistä päätöksistä.

 

Yksikkötyökustannuksia alemmaksi – lisää työpaikkoja Suomeen

 

Suomen kilpailukyky on jäänyt 10-15 prosenttia jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaistamme Saksasta, Ruotsista ja Tanskasta. Tämä ero kurotaan umpeen kolmessa erässä. Tarvitaan yritysten onnistumisesta tuottavuuden kehittämisessä, maltillisia palkkaratkaisuja ja yksikkötyökustannusten alentamista konkreettisella toimilla 5 prosentilla.

 

Näistä maltillinen palkkaratkaisu on turvattu ainakin vuodeksi eteenpäin ja työtä tuottavuuden parantamiseksi tehdään yrityksissä koko ajan. Yksikkötyökustannusten alentamisesta on käyty kahdesti työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimusneuvottelut, joissa ei ole pystytty sopimaan edes yhteisestä tavoitteesta. Nyt STTK ja AKAVA ovat ilmoittaneet halustaan neuvottelusta uudelleen, SAK kanta ei ole tätä kirjoittaessa tiedossa.

 

Kun yhteiseen sopimukseen ei päästy, niin hallituksen oli pakko tehdä ratkaisut itse. Nykyinen työttömyyden taso on sekä inhimillisesti kestämätön, että romuttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Työttömyysturva vie jo 5 miljardia euroa vuodessa ja uusia YT- ilmoituksia tulee koko ajan. Valtio velkaantuu myös yli 5 miljardia vuodessa. Tämä kehitys on saatava kääntymään. Uusia työpaikkoja tarvitaan kipeästi. Työpaikkoja syntyy, kun työllistäminen on työnantajalle edullisempaa. Hallituksen esitykset johtavat suoraan kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen syntymiseen ja parantavat suomalaisen työn kansainvälistä kilpailukykyä.

 

Jos yhteiskuntasopimus olisi syntynyt, niin olisimme voineet käyttää tasapuolisesti kaikkia keinoja. Työajan pidentäminen olisi ollut paras ratkaisu, koska silloin kenenkään tulotaso ei olisi pienentynyt. Hallitus ei kuitenkaan voi omilla päätöksillään pidentää työaikaa, lopettaa pekkaspäivien tai puolittaa lomarahoja, koska ne ovat TES:ssä sovittu ja toistaiseksi ay- liike ei ole ollut valmis niistä neuvottelemaan. Sen vuoksi oli käytettävä niitä keinoja, jotka ovat lainsäädännöllä määrättäviä. Lopputulos on kokonaisuuden kannalta hyvä, mutta ammattialoittain olisi päästy tasa- arvoisempaan tulokseen, jos esimerkiksi työajan pidentämistä olisi voitu käyttää.

 

Hallituksen esitys sisältää myös muutosturvan kehittämisen, työttömäksi jäävien työterveyshuoltoa panostamisen ja vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakamisen. Näiden tavoitteena on edistää työttömäksi jäävien mahdollista työllistyä, sekä edistää uusien työpaikkojen syntymistä naisvaltaisilla aloille, joihin suurin kustannus vanhemmuuden kustannuksista on tähän asti jäänyt maksettavaksi.

 

Kaikki ehdotukset yksityiskohtineen löydät tästä:

 

  • Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä.
  • Sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta.
  • Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 prosenttiin.
  • Pitkiä, erityisesti julkisella sektorilla olevia lomia lyhennetään 38:sta 30:een työpäivään.
  • Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta.
  • Muutosturvaa parannetaan tarjoamalla irtisanomisajan palkan ohella oikeus uudelleentyöllistymistä edistävään valmennukseen, jonka arvo vastaa vähintään yrityksen keskimääräistä kuukausipalkkaa. Työterveyshuollon palveluja jatketaan irtisanomisen jälkeen 6 kuukautta. Alle 20 henkilön yritykset rajataan näiden toimien ulkopuolelle.
  •  Vahvistamme nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla ja edistämme siten työelämän tasa-arvoa. Perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia tullaan tasaamaan 2 500 euron kertakorvauksella.

 

Julkinen talous hallinnassa – lisärahaa kipukohteisiin

 

Hallitus päätti myös tulevan vuoden budjetista, jonka keskeiset asiat löydät tästä: http://vnk.fi/documents/10616/1266558/Budjettineuvottelujen+loppuinfo+10092015/89891b30-11f5-425d-9a0a-7b5a4c65e3c2

Isona kuvana on saada Suomen julkinen talous hallintaan siten, että valtion velkaantuminen päättyy 2021. Tulevana vuonna 10 prosenttia budjetista rahoitetaan velkarahalla.

 

Budjettiriihessä kohtuullistettiin eläkeläisten asumistukeen kohdistuvaa leikkausta, mikä oli hyvin perusteltu päätös. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu otettiin myös huomioon budjetissa ja lisää rahaa myönnettiin turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen ja kotoutumiseen. Poliiseja palkataan lisää 50 ja maahanmuuttovirastoon 100 henkeä, jotta voidaan nopeasti arvioida kuka on turvapaikan tarpeessa ja kuka ei.

 

Lisätalousarvio antaa vielä kuluvana vuonna rahaa Microsoftista irtisanottujen työllistämistä edistäviin toimiin, autojen romutuspalkkiokokeilun jatkamiseen ja maatalouden akuutin kannattavuuskriisin helpottamiseen, joka ohjataan paljon investoinneille velkaisille nuorille viljelijöille.

 

Kokonaisveroaste ei nouse, koska pieni- ja keskituloisia hyödyttävään työtulovähennykseen käytetään 450 miljoonaa euroa. Hyvätuloisten verotus kiristyy siten, että ylin pääomaveroprosentti jatkossa 34  ja solidaarisuusvero menee kaikilta, jotka tienaavat hieman yli 70000 euroa vuodessa. Ministerit ja kansanedustajat tekevät yhden viikon työtä ilman palkkaa.

 

Tällä viikolla on siis tehty merkittäviä ratkaisuja, joilla todellakin pyritään kääntämään Suomi nousuun. Edustajien tehtävänä on kantaa vastuu vaikeassa tilanteessa ja sitä me nyt teemme.

 

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

 

Arto

 

Comments are closed.