Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena yhteiskuntasopimuksen kariutuminen.

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon merkittävin poliittinen tapahtuma on ollut yhteiskuntasopimuksen kaatuminen, joka realisoitui keskiviikkona. Tämä viesti keskittyy tähän asetelmaan. Lisäksi viestin liitteenä on eilen julkaistu tiedote, jossa kerrotaan eduskuntaryhmien tekemistä lisäyksestä ensi vuoden budjettiin. Lisäykset ovat yhteensä 40 miljoonaa ja ne painottuvat koulutukseen, nuorisotakuuseen, veteraanien kuntoutukseen, poliisin resurssien vahvistamiseen ja elinkeinoelämää edistäviin hankkeisiin. Mukana on myös kolmen keskeneräisten siirtoviemäriin loppuun saattaminen, joten valtion rahaa on tulossa myös Sastamala-Huittinen siirtoviemärin viimeiselle osuudelle. Tiedote löytyy tämän viestin lopusta.

 

Yhteiskuntasopimus kariutui – työpakettia ja paikallista sopimista eteenpäin

 

Yhteiskuntasopimus kaatui viikolla viime kädessä siihen, että EK ei pitänyt mahdollisena neuvotella ratkaisusta, jossa viennin kannalta keskeinen liitto eli AKT ei ole mukana. AKT:n päätös irrottautua  jo etukäteen yhteiskuntasopimuksesta johti siten sopimuksen kaatumiseen.

 

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on iso takaisku kaikille suomalaisille. Maltillinen palkkaratkaisu yhdistettynä kilpailukykyä vahvistaviin toimiin olisi kääntänyt työllisyyden nousuun, koska suomalaisen työn kilpailukyky olisi parantunut. Vaikeat ratkaisut olisi myös voitu tehdä oikeudenmukaisemmin, kun keinovalikoima olisi ollut laajempi. Esimerkiksi työajan pidentäminen sadalla tunnilla vuodessa olisi yksin riittänyt 5 prosentin kilpailukykyhyppyyn, eikä kenenkään kuukausipalkka olisi vähentynyt. Samalla olisi turvattu ihmisten ostovoima ja palvelualan työpaikat.

 

Valitettavasti hallitus ei voi pidentää työaikaa, koska se on työmarkkinajärjestöjen asia. Sen vuoksi hallitus joutuu tekemään kilpailukykyhypyn pääosin muilla keinoilla. Nyt siis palataan aiempaan linjaukseen, jolloin yksikkötyökustannuksia vähennetään leikkaamalla lomarahoja, lisäämällä omavastuuta sairaslomissa, lyhentämällä pitkiä lomia, alentamalla työnantajan sivukuluja ja leikkaamalla lomarahoja. Nämä esitykset ovat tulossa eduskuntaan helmikuussa.

 

Paikallisen sopimisen edistäminen on keskeinen osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa, jossa tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste. Paikallisella sopimisella on Saksassa saavutettu erittäin hyviä tuloksia. Kun työntekijät ja työnantaja voivat paikallisesti sopia, niin usein löydetään hyviä ratkaisuja molemmille osapuolille. Kyse on nimenomaan  työnantajan ja työntekijöiden välisestä aidosta sopimisesta, jonka olennaisena osana on henkilöstöedustajan aseman vahvistaminen. Parhaimmillaan paikallisella sopimisella voidaan merkittävästi lisätä yrityksen kilpailukykyä ja turvata työpaikkoja.

 

Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua opposition taholta on viestitetty, että hallituksen pitäisi nyt luopua omasta kilpailukykyhypystään. Jos siis työmarkkinajärjestöt ovat omissa neuvotteluissaan epäonnistuneet, niin hallituksenkin pitäisi heittää pyyhe kehään.

 

Suomi on ollut taloudellisessa taantumassa jo seitsemän vuotta. Sinä aikaan on kyetty tekemään muutamia maltillisia työmarkkinaratkaisuja, mutta suomalaisen työn kilpailukykyä ei ole pystytty parantamaan. Jos emme nyt kykene saamaan muutosta aikaan, niin vajoamme vain syvemmälle. Työttömyys ja valtionvelka kasvavat, budjettileikkaukset jatkuvat ja palvelut heikkenevät. Ajauduimme kurimukseen, jossa eilen meni paremmin kuin tänään ja tänään  menee paremmin kuin huomenna.

 

Tällainen negatiivinen kierre ei ole kenenkään edun mukaista. Toivoa sopii, että vielä kerran kaikissa työmarkkinajärjestöissä otetaan lusikka kauniiseen käteen ja tunnustetaan tosiasiat. Hallitus on osaltaan edelleen valmis neuvottelemaan. Jos ratkaisua ei synny, niin sitten hallituksen on vietävä oma lakipakettinsa eteenpäin. Tekemättäkään ei voi jättää, vaan vastuu on kannettava. Sen olemme isänmaalle ja suomalaisille velkaa.

 

Hyvää itsenäisyyspäivää toivottaen!

 

Arto

 

 

______

Tiedote

 

4.12.2015

 

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät panostavat nuoriin, sisäiseen turvallisuuteen ja elinkeinotoimintaan

 

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat sopineet eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa noin 40 miljoonan euron kohdennuksista valtion ensi vuoden budjettiin.

 

Turvallinen Suomi

Sisäisen turvallisuuden osalta varoja osoitetaan muun muassa paikallispoliisitoimintaan turvapaikkatilanteen hoitamiseksi, maahanmuuton tiedotustoimintaan, rajavalvontaan sekä suojelupoliisille. Myös ruuhkaantuneille tuomioistuimille osoitetaan lisää varoja.

 

Tulevaisuuden Suomi

Koulutuksen osalta nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäistään osoittamalla nuorten työpajatoimintaan varoja neljä miljoonaa euroa.  Lisäksi varoja osoitetaan perusopetuksen laadun parantamiseen ja koululaisten kerhotoimintaan sekä usealle kansalaisjärjestölle niiden kautta kohdennettavaan tukeen. Valiokunta kohdentaa neljä miljoonaa euroa veteraanien kuntoutukseen ja esittää ponnen sotainvalidien haitta-asteen alentamiseksi.

 

Elinvoimainen Suomi

Elinkeinopoliittista kasvua tuetaan mm. panostamalla viennin edistämiseen sekä elinkeinoelämän kuljetuksia parantaviin siltainvestointeihin, keskeneräisten siirtoviemärihankkeiden loppuunsaattamiseen ja kylätoimintaan. Lisäksi Itä-Hämeen ja Kymenlaakson matkailuun ja elinkeinoelämän vahvistamiseksi osoitetaan rahoitus Kimolan kanavan kunnostamiseen.

 

Rahallisesti suurimmat lisäykset kohdistuvat opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille.

 

Lisätietoja:

 

Timo Kalli, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan pj. (kesk.)

050 511 3037

 

Ville Vähämäki, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ryhmävastaava (ps.)

050 512 0196

 

Kalle Jokinen, kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ryhmävastaava (kok.)

050 512 0128

 

 

Matti Mönttinen

Poliittinen sihteeri

Keskustan eduskuntaryhmä

puhelin 045 136 3416

matti.monttinen@eduskunta.fi

www.eduskunta.fi

 

 

Comments are closed.