Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina syksyn tapahtumat sekä Pariisin ilmastosopimus.

Arvoisa lukija!

 

Tässä tulee vuoden viimeinen viikkoviesti. Tässä vedän yhteen syksyn tapahtumia ja lisäksi tiivistelmä historiallisesta Pariisin ilmastosopimuksesta, joka oli joululahja koko maailmalle ja varsinkin tuleville sukupolville.

 

Juna puskee eteenpäin ja oikeaan suuntaan

 

Tämän eduskuntakauden ensimmäiset kahdeksan kuukautta eivät ole olleet helppoja. Toimintaympäristö on poikkeuksellisen haasteellinen. Suomen taloudelliset ongelmat ovat suuria ja osoittautuneet pitkäkestoisiksi. Turvapaikanhakijoiden tulva on yllättänyt koko Euroopan. Terrorismin uhka on myös kasvanut koko läntisessä maailmassa.

 

Sipilän hallituksen missio on nostaa Suomi jaloilleen. Tavoitteena on katkaista velkaantumisen kierre ja luoda 110000 uutta työpaikkaa. Sote – ja itsehallintouudistus ovat myös hallituksen suuria uudistuksia.

 

Hallitus on lähtenyt toteuttamaan ohjelmaansa tekemällä vaikeat asiat ensiksi. Koko syksyn eduskunnasta on puskettu läpi säästölakeja, joiden avulla velkaantumisen kasvua taitetaan. Jokainen näistä on saanut vastustusta niiltä, joita ne koskevat. Se on luonnollista, mutta hallituksen on pidettävä mielessä iso kuva. Inhimillisyys näkyy kuitenkin siinä, että kaikkein pienituloisimpien asemasta on kannettu huolta. Tämä näkyy esimerkiksi takuueläkkeellä korotuksessa ja eläkeläisten asumistuen leikkausten perumisessa. Myös tuloveron kevennykset kohdistuvat työtulovähennyksen korotuksen kautta pieni- ja keskituloisiin.

 

Työllisyys on vielä tämänkin vuoden aikana huonontunut. On itsestään selvää, että suomalaisen työn kilpailukyky on liian huono ja se on suurin ongelmamme. Hallitus etenee tämän asian korjaamisessa johdonmukaisesti. Eduskuntaankin on jo lähetetty ensimmäisiä esityksiä. Tällä viikolla päätettiin omavastuun palauttamisesta lomalla sairastamiseen.

 

Mittavampi kilpailukykypaketti on tulossa helmikuussa eduskuntaan. Tällä paketilla yksikkötyökustannuksia alennetaan 5 prosenttiyksiköllä. Toivoa sopii, että ennen kuin nuija viimeisen kerran lyö, niin sitä ennen saadaan aikaan yhteiskuntasopimus, joka kilpailukyvyn parantamisen lisäksi tuo maltillisen tuloratkaisun. Tässä on se mitä itse toivon tulevalta vuodelta. Paikallinen sopiminen etenee maaliskuussa, kun työryhmä saa työnsä valmiiksi. Onnistuessaan se on suurin apu työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

 

Gallupeissa Keskustan ja Kokoomuksen kannatus on pysynyt lähellä vaalien tasoa, mutta perussuomalaisten kannatus on laskenut merkittävästi. On luonnollista, että välttämättömiä, mutta epäsuosittuja säästöjä kiivaasti vastustamalla tai niitä sivusta katsomalla, saa enemmän poliittista kannatusta, kuin niitä puolustamalla. Eduskunnalla ja hallituksella on kuitenkin vastuu hoitaa maan asioita. Velkaelvytyksen tai populismin tielle ei saa sortua. Tekemättäkään ei voi jättää, kun vaikeassa paikassa ollaan.

 

Eduskunta jää nyt joulutauolle, mutta politiikassa varmasti tapahtuu myös tammikuussa. Nyt on kuitenkin aika rauhoittua Jouluun. Kiitokset tästä vuodesta kaikille lukijoille ja kommentoijille! Palaamme asiaan loppiaisen jälkeen.

 

Toivotan kaikille rauhallista Joulua ja parempaa vuotta 2016!

 

Arto Satonen

ps. Eduskunnan joulukorttitervehdyksiin varaamani rahat olen tänä vuonna lahjoittanut vähävaraisten nuorten ja lasten liikuntaharrastuksen tukemiseen. Joulukortteja ei siis täältä tänä vuonna postin kautta tule, mutta toivottavasti joku lapsi saa iloisen joulumielen oman liikuntaharrastuksensa parissa!

 

 

 

Tässä vielä se Pariisista tullut meille kaikille yhteinen joululahja:

 

Pariisin ilmastosopimus on historiallinen askel eteenpäin

 

Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

 

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Jälkimmäistä tavoitetta ajoivat erityisesti ilmastonmuutokselle haavoittuvimmat maat, koska se vähentäisi selvästi ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä.

 

Yksi Pariisin neuvottelujen keskeisistä haasteista oli jyrkän kahtiajaon poistaminen niin, että sopimus heijastelisi paremmin maiden kehitys- ja päästötasoa. Syntynyt lopputulos oli  kompromissi. Kaikki maat ovat jatkossa velvoitettuja suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennyksiä ja kertomaan niistä avoimesti ja läpinäkyvästi. Toimet ovat kansallisesti määriteltyjä ja siten suhteutettuja maan kehitystasoon, ja niiden tulee kiristyä ajan myötä. Kaikkien maiden tulee raportoida päästöistään ja etenemisestään kohti tavoitteita. Tässä vastuiden jyrkkä kahtiajako murtui.

Toisaalta kehittyviä maita ei velvoiteta köyhimpien maiden ilmastotoimien rahoittamiseen. Myös ilmastotoimien raportoinnissa kehittyvät maat saivat joustoja ja kehittyneillä mailla on velvollisuus tukea raportointia.

 

Keskeinen osa Pariisin sopimusta on kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemiseksi tarjottava ilmastorahoitus. Siihen lasketaan mukaan niin julkinen kuin yksityinen raha. Teollisuusmaat lupautuivat jatkamaan ilmastorahoitusta vuoden 2020 jälkeen ja olemaan ilmastorahoituksessa johtavassa roolissa. Ilmastorahoituksessa on useita erilaisia mahdollisia rahoituslähteitä, kanavia ja keinoja. Rahoituksen taso on 100 miljardia USA:n dollaria vuodessa 2020–2025, mutta rahoittajien joukkoon tulee teollisuusmaiden lisäksi uusia maita. Rahoitustavoitetta tarkastellaan uudelleen 2025.

 

Kaikki isot teollisuusmaat ovat sopimuksessa mukana. Lopullinen voimaantulokynnys on määritelty niin, että mukaan on saatava vähintään 55 osapuolta ja 55 prosenttia maailman päästöistä. Kattava sopimus parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa. Sopimus auttaa turvaamaan nykyisiä teollisia työpaikkoja myös Suomessa. Samalla lisääntyvät ilmastotoimet avaavat suuret kasvumahdollisuudet puhtaan teknologian yrityksille.

 

Comments are closed.