Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Brexit ja Areena-hanke Pirkanmaalla.

Terve!

 

Tälläkään viikolla ei ole politiikassa ollut aiheista pulaa. Esillä on ollut työmarkkinaratkaisua, sotea, perheenyhdistämistä, Talvivaaraa ja Carunaa. Näistä kaikista on ollut paljon juttua mediassa ja montaa niistä olen itsekin eri tiedotusvälineihin kommentoinut. Näihin asioihin varmasti vielä palataan. Tässä viestissä keskityn kuitenkin taustoittamaan kahta vähemmän esillä ollut, mutta mielestäni hyvin merkityksellistä asiaa. Ne ovat Brexit ja erityisesti siihen liittyvä kysymys työvoiman liikkuvuudesta EU:n sisällä, sekä tuore pohjoismaiden maakuntien välinen vertailu ja Pirkanmaan osalta kytkentä ajankohtaiseen Areena-hankkeeseen.

 

BREXIT – Mistä on kyse ja mitä se merkitsee?

 

Parasta aikaa EU valtioiden johtajat päättävät omasta vastauksestaan Iso-Britannian vaatimuksille muuttaa EU:n pelisääntöjä. Listalla on useita isompia ja pienempiä asioita, jotka liittyvät mm. siihen voiko jäsenvaltio ja millä edellytyksillä saada kansallisia poikkeuksia EU-tason ratkaisuihin.

 

Suurin yksittäinen kysymys on kuitenkin työvoiman liikkuvuuteen liittyvä asia. Yksi EU:n perusarvoista on vapaa työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä. Iso-Britannia on talouskasvustaan ja kielestään johtuen ollut houkutteleva vaihtoehto työperäiselle maahanmuutolle erityisesti Itä-Euroopasta. Esimerkiksi EU presidentti Tuskin kotimaasta Puolasta on miljoona siirtotyöläistä siirtynyt Britanniaan. Tutkimusten mukaan Iso-Britannia on taloudellisesti hyötynyt EU:n sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta tämä teema jakaa kansaa vahvasti. Työttömyys on edelleen viiden prosentin nurkilla. Joten puolalainen putkimies ei ole briteiltä työtä vienyt.

 

Periaatteellinen keskustelu aiheesta liittyy kuitenkin Britannian erityislainsäädäntöön, jolla työssäkäyviä pienituloisia tuetaan negatiivisella tuloverolla. Tämä on tyypillisesti noin 2000 puntaa vuodessa henkilöille, jotka kokopäivätöissä tienaavat alle 20000 puntaa vuodessa. Iso- Britannia haluaisi rajata EU:n sisältä tulevat työntekijät tämän etuuden ulkopuolelle, kuten EU:n ulkopuolelta tulevat jo ovat. Periaatteellisesti asia on kuitenkin todella iso, koska silloin EU-kansalaisia kohdeltaisiin keskenään eri tavoin. Jos Iso-Britannia saa tähän poikkeuksen, niin vastaava keskustelu esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmien osalta alkaa välittömästi muuallakin Euroopassa.

 

Iso-Britannian lähtö olisi iso takaisku Euroopan Unionille. Iso-Britannia on kolmanneksi suurin talous ja kasvava. Sotilaallisesti se on Euroopan Unionin vahvin valtio. Suomella on perinteisesti ollut hyvät suhteet Iso-Britanniaan ja se on meille merkittävä vientivaltio. On itsestään selvää, että Iso-Britannian säilyminen Euroopan Unionissa olisi Suomen etu, mutta asiasta päättäminen on nyt puhtaasti brittiäänestäjien käsissä. Kansanäänestyksen ajankohdasta David Cameron päättää EU-neuvottelujen jälkeen.

 

Pirkanmaa 23. Pohjolassa – Areenan kautta uutta nostetta

 

Nordregio arvioi pohjoismaiden maakuntia niiden taloudellisen tilanteen, työllisyyden, väkiluvun kehittymisen ja kasvupotentiaalin perusteella. Tulokset eivät olleet mairittelevia Suomelle. 174n maakunnan joukossa kuusi viimeistä löytyy Suomesta, peränpitäjänä Kainuu.

 

Ykkösenä on Oslo ja sitä seuraavat muut pääkaupungit. Helsinki – Uusimaa sijoittuu viidenneksi eli kärkikastiin. Ahvenanmaa on sijalla 11. Kärkipäähän sijoittuvat lisäksi Suomen maakunnista Pirkanmaa ( 23 ), Pohjanmaa (25 ) ja Varsinais-Suomi ( 26 ), muut jäävät kauaksi. Eniten sijoitustaan parantaneet ovat Norjan Tromssa, Nord – Trondelag ja Ruotsin Jönköping.

 

Tämäkin tutkimus siis osoittaa, että Pirkanmaa on Suomen maakunnista kakkonen Uudenmaan jälkeen. Silti Pirkanmaakin on pudonnut kuusi sijaa edellisestä tutkimuksesta. ICT- alan ja metsäteollisuuden muutokset siis näkyvät, mutta asemat on silti pidetty varsin hyvin. Jotta jatkossakin pärjätään, niin uutta on koko ajan kehitettävä.

 

Tällä viikolla julkistettu SRV-vetoinen Areena-hanke on toteutuessaan jälleen yksi merkittävä askel eteenpäin Tampereen ja koko maakunnan kehityksen kannalta. Tarkoituksena on rakentaa Areena, joka vetää jääkiekko-otteluihin 11500 henkeä ja muihin yleisötapahtumiin jopa 13000-14000 henkeä. Ravintolat ovat aina auki eli kyse on nykyaikaisesta areenasta, jonka kannattavuus tulee monista lähteistä. Hartwall- areenan aiemman johtajan Mika Sulinin asiantuntemus on areenan bisneslogiikassa käytössä.

 

Tampereen Areena on valtakunnallisestikin merkittävä investointi, joka mahdollistaa monien kansainvälisen tason urheilu – ja kulttuuritapahtumien järjestämisen Suomessa. Yhdessä Tampere-talon kanssa uusi areena muodostaa toimivan alueen isoillekin tapahtumille. Hakametsä puolestaan vapautuu Suomen merkittävimmäksi sisäpalloiluhalliksi. Investointi poikii siis paljon lisää kulttuuria ja urheilua Tampereelle.

 

On itsestään selvää, että Tampere-areenaa kannattaa myös valtion tukea. Moniin tapahtumiin saadaan kansainvälisiä turisteja, jotka lisäävät merkittävästi matkailu- ja verotuloja. Jo aiemmin Tampere-areenalle on näytetty vihreää valoa liikuntarahoittamisen puolelta, mutta kyse on paljon mittavammasta hankkeesta. Hienoa , että nyt vuosien jälkeen Areenan toteutuminen näyttää todennäköiseltä.

 

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto

 

Comments are closed.