Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheena Komission maaraportti Suomen taloudellisesta tilanteesta.

Arvoisa lukija!

Tämän viikon viesti käsittelee komission tuoretta maaraporttia Suomen taloudellisesta tilanteesta. Alhaalla olevassa komission tiivistelmässä on hyvin olennaiset asiat Suomen taloudesta ja siitä mitä meidän pitäisi tehdä.

Komission raportissa kiteytyy kaikki olennainen. Yhteiskuntasopimuksesta on saatava lopputulos, joka vahvistaa kilpailukykyä, alentaa yksikkötyökustannuksia ja lisää merkittävästi paikallista sopimista.

Meidän vahvuuksiksi todetaan alhainen korruptio, erinomainen koulutusjärjestelmä ja jatkuva vahva panostus tutkimukseen ja kehitykseen. Huomionarvoista on, että koulutusleikkauksista huolimatta Suomi panostaa edelleen eniten Euroopassa t&k toimintaan. Vertailemalla maita keskenään saadaan perspektiiviä myös kotimaiseen keskusteluun.

Aivan oikein raportti korostaa myös sitä, että soteuudistus on saatava aikaan, jotta julkisen talouden kestävyyskyky pitkällä aikavälillä saadaan turvattua.

Tähän Suomen-maaraporttiin kannattaa tutustua, koska siinä on kaikki olennaiset asiat sanottu. Raportin tiivistelmä tässä jatkona.

Hyvää viikonloppua!

Arto

PS. Tervetuloa keskustelemaan politiikan ajankohtaisista isoista kysymyksistä maanantaina klo 18 Sastamalaan Jaatsin kahvilaan.

 

 

Komissiolta maaraportti Suomen talouden haasteista

Helsinki 26. helmikuuta 2016

 

Komissio on julkaissut Suomen vuoden 2016 maaraportin, johon sisältyy perusteellinen tarkastelu Suomen makrotalouden epätasapainojen ehkäisemisestä ja korjaamisesta.

 

Maaraportissa arvioidaan Suomen taloutta käyttäen vertailukohtana 26. marraskuuta 2015 julkaistua komission vuotuista kasvuselvitystä 2016.

Kasvuselvityksessä suositellaan EU:ssa vuonna 2016 harjoitettavalle talous- ja sosiaalipolitiikalle kolmea painopistettä: investointien käynnistäminen uudelleen, rakenneuudistusten toteuttaminen EU:n kansantalouksien uudistamiseksi ja vastuullinen finanssipolitiikka.

Komissio julkaisi kasvuselvityksen kanssa samaan aikaan varoitusmekanismia koskevan raportin, jolla käynnistettiin viides vuotuinen makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely.

Varoitusmekanismia koskevassa raportissa katsottiin, että Suomi kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Kyseinen perusteellinen tarkastelu sisältyy siis oheiseen maaraporttiin.

Maaraportin tärkeimmät huomiot voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Suomen kokonaistuotanto pysyttelee edelleen kriisiä edeltänyttä tasoa alhaisempana. Vuosiksi 2016 ja 2017 odotetaan vaimeaa elpymistä, ja työttömyyden odotetaan lähivuosina pysyttelevän yli 9 prosentissa.
  • Hitaan kasvun taustalla vaikuttaa olevan pääasiassa rakenteellisia tekijöitä. Erittäin tuottava elektroniikka-ala on supistunut merkittävästi ja se johti talouden kokonaistuottavuuden huomattavaan heikkenemiseen. Palkat eivät kuitenkaan sopeutuneet vaan ennemminkin jatkoivat nousuaan ja Suomi menetti kilpailukykyään ja vientimarkkinaosuuksiaan.
  • Talouden perusvahvuudet ovat kuitenkin jäljellä, ja niiden varaan voidaan rakentaa: oikeusvaltioperiaate, vähäinen korruptio, erinomainen koulutusjärjestelmä ja edelleen mittavat investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin antanevat tukea kestävälle elpymiselle.
  • Kustannuskilpailukyvyn palauttamistarve ymmärretään laajalti, ja neuvottelut sen saavuttamiseksi ovat käynnissä. Hallitus ja työmarkkinaosapuolet ovat käyneet neuvotteluja kilpailukyvyn parantamiseksi yksikkötyökustannusten alentamisen pohjalta ja siirtymällä keskitetystä sopimisesta kohti paikallista sopimista, jotta työllisyyttä ja työmarkkinoiden joustavuutta voitaisiin lisätä.
  • Yleisesti ottaen yksikkötyökustannukset ovat viime aikoina kasvaneet hitaammin, mutta suljettu sektori vaikuttaa heikentävän kustannuskilpailukykyä kokonaisuutena tarkasteltuna. Vaikka yksikkötyökustannusten kasvu on hidastunut, talous ei ole vielä saanut takaisin vuodesta 2007 asti menettämäänsä kustannuskilpailukykyä, koska työn tuottavuus ei ole kasvanut juuri lainkaan. Varsinkaan suljettu sektori ei ole mukautunut hitaan kasvun ympäristöön.
  • Avoimen sektorin rakennemuutos jatkuu, ja sille olisi hyötyä uusien markkinoiden ja tuotteiden kehittämisestä. Vaikka yksityinen sektori on edelleen hyvin velkaantunut, velanhoitokyky vaikuttaa hyvältä, eikä ole näyttöä siitä, että velkataakka olisi muodostunut kasvulle rasitteeksi.
  • Suomen julkisen talouden kestävyyteen kohdistuva riski on keskipitkällä aikavälillä suuri. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen päälinjoista on sovittu, mutta yksittäisiä lainsäädäntötoimenpiteitä ei ole vielä laadittu.
  • Kilpailun lisääminen palvelusektorilla – vähittäiskaupassa, liikenteessä ja rakentamisessa – auttaisi puuttumaan joihinkin kustannuskilpailukykyä koskeviin ongelmiin, joita perusteellisessa tarkastelussa havaittiin. Kilpailun lisääntyminen voisi supistaa hinnoittelumarginaaleja. Liiketoiminta-ympäristössä on edelleen heikkoja kohtia. Uudet yritykset eivät ole niin kansainvälisesti suuntautuneita tai innovatiivisia kuin vastaavat yritykset muissa jäsenvaltioissa.
  • Yleisesti ottaen Suomi on edistynyt jonkin verran vuoden 2015 maakohtaisten suositusten noudattamisessa. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista Suomi on saavuttamassa ja jopa ylittämässä ympäristötavoitteensa. Se ei ehkä saavuta kunnianhimoista 4 prosentin T&K-tavoitetta, mutta sen T&K-intensiteetti on jo Euroopan korkein.

 

Lisätietoja laajemmassa lehdistötiedotteessa:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-332_fi.htm

Suomen maaraportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:

http://ec.europa.eu/europe2020/pdf/csr2016/cr2016_finland_fi.pdf

 

Euroopan komission Suomen-edustusto

 

 

 

 

 

Comments are closed.