Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina työmarkkinatilanne sekä Britannian negatiivinen tuloveromalli.

Arvoisa lukija!

 

Kiireisen viikon viikkoviesti tulee nyt poikkeuksellisesti sunnuntaina. Käsittelen tässä viestissä ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja viikolla tekemääni avausta negatiivisen tuloveron käyttöönoton selvittämisestä Suomessa.

 

Lähipäivät ratkaisevat yhteiskuntasopimuksen suunnan

 

Järjestöjen neuvottelema yhteiskuntasopimus on saanut laajaa kannatusta työmarkkinaosapuolten keskuudessa. EK, AKAVA ja STTK ovat jo sopimuksen hyväksyneet. SAK tekee päätöksen maanantaina. SAKlaiset liitot ovat omien ilmoitustensa mukaan jakaantuneet sopimuksen hyväksyjiin ja hylkääjiin. Osa on myös halunnut asettaa lisäehtoja hylkäämiselle. Suurin osa hylkäämisen kannalla olevista liitoista ovat perinteisesti olleet nihkeitä keskitetyille ratkaisuille. Eniten huomiota ovatkin herättäneet PAM:n linjaukset, koska kyse on isosta liitosta, joka perinteisesti on ollut mukana keskitetyissä ratkaisuissa. Suomen Yrittäjät ovat myös kritisoineet ratkaisua. Heitä hallitus kuuli erikseen.

 

Tässä lyhyesti mielestäni tärkeimmät näkökulmat itse sopimukseen:

 

– yksikkötyökustannukset alenevat 3,7 prosenttiyksikköä , parantaa merkittävästi suomalaisen työn kilpailukykyä

 

– Suomalaisen työn kilpailukyvyn paraneminen tuo VMn varovaisen arvion mukaan 35000 uutta työpaikkaa. Näin moni suomalainen siis pääsee tämän ansiosta töihin, todella iso asia monille perheille.

 

– Julkinen talous vahvistuu 600 miljoonaa euroa. Erityisesti kuntien tilanne helpottuu, koska kuntien osalta yksikkötyökustannukset alenevat vielä enemmän kuin avoimella sektorilla. Tämä parantaa kuntien mahdollisuutta pitää yllä hyvinvointipalveluita.

 

– Paikallinen sopiminen etenee ensimmäisen kerran tupo-pöydässä:

 

Järjestäytymättömät yritykset saavat samat oikeudet paikalliseen sopimiseen, esim. Työaikapankin käyttöön,  kuin järjestäytyneet yritykset. Tämä on tärkeä asia pienille yrityksille, koska ne usein eivät ole työnantajajärjestön jäseniä. Suomen Yrittäjät ei ole työnantajajärjestö, joten monet Yrittäjien jäsenet ovat järjestäytymättömiä ja saavat nyt siis samat oikeudet, kuin järjestäytyneetkin yritykset.

 

TES:iin tulee selviytymislauseke, joka mahdollistaa kriisitilanteessa työpaikkojen turvaamisen. Lomautusten ja irtisanomisten sijasta voidaan sopia kriisitilanteissa joustoista työajoissa ja palkoissa vastineeksi siitä, että työpaikat säilyvät. Tämä malli on käytössä Saksassa ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia.

 

– Yhteiskuntasopimuksen kattavuus selviää liittokierrosten päättyessä toukokuun lopussa. Sopimuksen laaja hyväksyminen edesauttaisi julkista taloutta merkittävästi ja sillä olisi konkreettisia vaikutuksia kaikille suomalaisille. Välittömästi voitaisiin luopua ns. pakkolaista. Talouden ja työllisyyden kehittyminen suotuisasti toisi myös liikkumavaraa valtion talouteen, mikä heijastuisi lisäsäästöihin ja veronkevennyksiin.

 

Toivoa siis sopii, että tämä sopimus tullaan hyväksymään mahdollisimman kattavasti ja TES-tason sovellutuksissa päästään konkreettisesti eteenpäin.

 

ISO-BRITANNIAN NEGATIIVINEN TULOVEROMALLI KANNATTAA SELVITTÄÄ

 

Hallitus valmistelee parasta aikaa perustulokokeilua. Taustalla on se, että yhä useampi suomalainen ei ole kokoaikatöissä tai kokoaikaisesti työttömänä, vaan jossakin sillä välillä. Tämä joukko kasvaa koko ajan ja meidän on löydettävä ratkaisu, jolla lyhytaikaisia ja osa-aikaista töitä kannattaa ottaa vastaan. Samaan aikaan on muistettava, että ahkeruudesta on palkittava. Sen vuoksi vierastan niitä malleja, jossa perustulo lankeaa kuin Manulle illallinen.

 

Iso- Britanniassa on vastikkeellinen malli, jossa esimerkiksi useita osa-aikaisia töitä tekevä henkilö, jonka tulo jää selvästi keskimääräistä tulotasoa alemmaksi on oikeutettu saamaan valtiolta veronpalautusta. Tulojen noustessa veronpalautus sulaa kokonaan pois. Iso-Britanniassa työttömyys on viiden prosentin nurkilla, joten tuloksia on saavutettu. Negatiivisella tuloverolla on ihmisten työllistämisessä Iso-Britanniassa keskeinen rooli.

 

Negatiivisen tuloveron mallissa on monta hyvää puolta:

 

– lisää työllisyyttä, koska osa-aikaisia ja hyvin lyhytaikaisiakin töitä kannattaa ottaa vastaan

– mahdollistaa elämisen osa-aikaisilla tai ns. silpputöillä

– vähentää harmaata taloutta, koska veronpalautus tulee vain virallisesti tehdyistä töistä

– sisältää vastikkeellisuuden, veronpalautuksen saaminen edellyttää työpanosta

– lisää työllisyysastetta ja pienentää työttömyysturvamenoja

 

Yksittäisen mallin kopioiminen järjestelmästä toiseen ei ole yksinkertaista. Sen vuoksi uusien mallien käyttöönotto edellyttää perusteellista selvittämistä ja kokeilua. Negatiivisen veromallin ohella ratkaisu Suomelle voi löytyä esimerkiksi osallistumistuloon perustuvista malleista.

 

Kyseessä on kuitenkin laajempi ongelma, jota me emme pääse karkuun. Keskiluokkaisia ammatteja häviää työmarkkinoilta digitalisoitumisen ja globaalin kilpailun seurauksena. Yhä useampi tekee työtä välillä yrittäjänä, välillä palkansaajana, välillä apurahalla ja jotkut jopa näitä kaikkia samaan aikaan. Meidän on löydettävä keino, jolla työn tekeminen kannattaa aina ja passiivisuudesta ei palkita.

 

Hyvää sunnuntaita!

 

Arto

 

Comments are closed.