Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina Opintotukiuudistus, Uusitalon selvitys sekä Traktorimarssi.

Arvoisa lukija,

 

Tätä viikkoa hallitsivat kaksi suurmielenosoitusta: opiskelijat olivat liikkeellä keskiviikkona ja maanviljelijät perjantaina. Asiapuolellakin toki edettiin: Metsähallituslaki saatiin valiokunnasta valmiiksi. Siihen aiheeseen on liittynyt poikkeuksellisen paljon julkista  polemiikkia, someaktiviteettia ja perusteettomia pelkoja. Näistä aiheista tässä viestissä.

 

Opintotukiuudistuksen pohjana Uusitalon selvitys

 

Hallitusohjelmassa on sitouduttu 70 miljoonan euroon leikkaukseen opintotuesta tällä vaalikaudella ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonalla. Professori Roope Uusitalo on tehnyt perusteellisen selvityksen siitä miten tämä uudistus toteutettaisiin. Uusitalo esittää esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden tuen leikkaamista samalle tasolle toisen asteen opiskelijoiden kanssa eli 250 euroon. Samalla valtion takaamaa lainaosuutta lisättäisiin. Uusitalo myös esittää, että jatkossakin tavoiteajassa valmistuva saisi lainahyvityksen ja esittää myös indeksikorotusta vapaaseen tulorajaan eli siis siihen euromäärään, jonka opiskelija voi tienata menettämättä opintotukea.

 

Uusitalon selvitys ei ole hallituksen esitys, mutta se toimii toki jatkovalmistelun pohjana. Hallituspuolueet päättävät yhteisesti myöhemmin mitä yksityiskohtien osalta päätetään. Leikkaus ei ole mieluinen tehtävä kenellekään, mutta Suomen vaikea taloudellinen tilanne edellyttää vaikeita päätöksiä monilla sektoreilla.

 

Opintotuen leikkauksenkin yhteydessä on kuitenkin muistettava muutamia asioita:

 

  1. Suomessa on jatkossakin ilmainen koulutus kaikille suomalaisille kaikilla tasoilla. Tämä on merkittävä asia, koska lukuvuosi korkeakoulussa maksaa alasta riippuen kymmenen tuhannen euron molemmin puolin. On tärkeää pitää kiinni siitä, että jokainen voi opiskella niin pitkälle kuin kykyä ja ahkeruutta riittää. Tämä toteutuu myös lainapainotteisessa mallissa, koska valtio takaa merkittävästi lainoja.

 

  1. Korkeakoulutus on hyvin kannattava investointi, joka lisää merkittävästi työllistymisen todennäköisyyttä. Edelleen akateemisesti koulutettuja on työttömänä selvästi vähemmän kuin matalammin koulutettuja, vaikka akateeminenkin työttömyys on noussut. Korkeakoulutus näkyy myös palkkatasossa, uusimpien tutkimusten mukaan jopa aiempaa enemmän. Lisäksi valtaosa akateemisista tutkinnoista antaa pohjan tehdä työtä myös kansainvälisessä toimintaympäristössä, mikä edistää merkittävästi työllistymistä.

 

Roope Uusitalon selvityksen löydät täältä: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2016/liitteet/okm7.pdf?lang=fi

 

Traktorimarssi toi esille maanviljelijöiden huolen – MaVin johto vaihtuu

 

Yli 500 traktoria ja tuhannet maanviljelijät valtasivat senaatintorin tänään. Tunnelma mielenosoituksessa oli rakentava, mutta vaativa. Maatilojen vaikea taloudellinen tilanne tuli selväksi paikalla olleille päättäjille. Viimeinen pisara oli tukimaksujen viivästyminen MaVIn tietoliikenneongelmien vuoksi. Tämä aiheutti viljelijöille rahoitusongelmia. MaVin johtaja saikin jo lähtöpassit ja tukien maksaminen siirtyi maatalousministeriön johdettavaksi.

 

Maatalouden todelliset ongelmat ovat kuitenkin vielä syvemmällä. Venäjän viennin tyrehtyminen, kasvanut byrokratia ja korkeat sanktiot tahattomista virheistä, sekä hintojen halpuuttaminen ovat syöneet kotimaisen tuotannon kannattavuutta ja vaikeuttaneet viljelijöiden jaksamista. Traktorimarssi oli herätys meille kaikille. Kamelin selkä on katkeamassa ja nyt on aika etsiä ratkaisuja byrokratian purkuun, sanktioiden kohtuullistamiseen ja maatalouden kannattavuuteen. Suomalainen haluaa kuitenkin syödä puhdasta ja laadukasta suomalaista ruokaa, mutta yhtälö on saatava järkeväksi myös viljelijöille.

 

Metsähallituslaki turvaa jatkuvuuden

 

Kohua herättäneessä metsähallituslaissa oli viime kädessä kyse siitä, että EU:n hankintadirektiivin astuessa voimaan oli löydettävä tapa, jolla metsähallitus voi jatkaa mahdollisimman pitkälti entiseen tapaan. Tavoitteena on, että metsähallituksen palveluiden käyttäjä ei edes muutosta havaitse. Suomalaiset luonnonkävijät, kalastajat ja metsästäjät voivat siis jatkaa entiseen tapaan. Samalla huolehdittiin metsähallituksen oikeudesta harjoittaa kestävää metsätaloutta voimassaolevan tuottovaatimuksen puitteissa.

 

Yhtiöittäminen ei siis tule johtamaan Suomen maa, metsä – ja vesialueiden myyntiin, vaikka sellaisiakin pelkoja levitettiin. Mitään ei voida myydä ilman, että eduskunta muuttaa lakia.

 

Paljon on keskusteltu myös siitä olisiko yhtiöittämiselle ollut vaihtoehtoja. Vastaus on, että olisi ollut, mutta paljon huonompia. Jos olisi toimittu Ruotsin mallin mukaan, niin maaomaisuus olisi pitänyt siirtää valtiolta yhtiölle. Jos olisi menty Kanadan mallin mukaan, niin metsähallituksen metsäalueiden hyödyntäminen olisi kilpailutettu yksityisten toimijoiden kesken. Nyt haluttiin jatkaa siten, että metsähallitus itse harjoittaa vastuullista ja kestävää metsätaloutta valtion omistamilla mailla. Luontopalvelut ovat puolestaan jatkossakin omassa yksikössään. Hyvä uutinen pohjoiselle oli se, että uuden yhtiön pääpaikaksi määriteltiin Rovaniemi.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

 

Arto

 

Comments are closed.